Reissussa rähjääntyy

Eilen palattiin kotimaan kamaralle neljän päivän reissulta Puolanmaalta. Lauantaina aamulla lähti lento Turun lentokentältä terminaali 2:sta Wizzairin koneella kohti Gdanskin lentokenttää. Lento kesti mukavat puolitoista tuntia, joka meni aika nopeasti. 
Ekaa kertaa oltiin vuokrattu asunto Airbnb-sivuston kautta hotellihuoneen sijaan. Vähän jännitti, että minkälainen kämppä siellä odottaa, vaikkakin kuvia oli nähty ja arvostelutkin lupasivat ihan hyvää yöpaikkaa. Asunto sijaitsi todella hyvällä paikalla Gdanskin vanhan kaupungin alueella ja oli vanhan kivitalon kolmannessa kerroksessa. Omistajalle oli tullut jokin este, ilmeisesti oma lomareissu, ja meitä oli vastassa asunnon omistajan ystävä, Anna, joka puhui heikosti englantia. Tämä ei kuitenkaan haitannut, koska olimme saaneet aiemmin sähköpostitse omistajalta kaikki tarvittavat tiedot asuntoa koskien. 

Tuo Airbnb on meille aivan uusi tuttavuus ja ensikokemukset oli todella hyvät, voidaan suositella muillekin. Vuokrattavia asuntoja on monenlaisia ympäri maailman, pieniä ja suuria, kokonaisia taloja, asuntoja ja myös pelkkiä huoneita. On edullisia ja hintavia, keskitasoa ja luksustasoa sisustuksessa. Itse valittiin suhteellisen edullinen keskitason asunto ihan siitä syystä, että emme yleensä matkoillamme vietä paljonkaan aikaa yöpaikassa, vaan meille riittää sänky ja suihku. Nyt hyvänä lisänä oli jääkaappi ja ruoanlaittomahdollisuus. Tehtiin aamupalat itse. Ja vielä kun matkalaisina on kaksi aikuista ihmistä ei yöpaikalla ole paljonkaan vaatimuksia, kuten esimerkiksi lapsiperheellä voi olla. 

Gdanskissa olemme käyneet yhden kerran aiemmin olisiko 3 vuotta sitten. Nyt kaupunkia oli paikka paikoin hieman ehostettu, vaikkakin osa vanhoista rakennuksista olisi edelleen kunnostuksen tarpeessa. Ravintoloissa oli hintataso noussut pikkuisen, mutta kuitenkin siellä saa syödä edelleenkin edullisesti. Ja paikallinen ruoka on todella maittavaa. Kalaruoat saa ihan erityismaininnan maukkaudestaan. 
Lisäksi vanhan kaupungin alueella oli jonkinlaiset katumarkkinat koko vierailumme ajan. Oli jos jonkinlaista kojua, käsitöitä, ruokaa, leivonnaisia, antiikkiesineitä, koruja ja vaikka mitä. En kylläkään ostanut niistä mitään muuta kuin ensimmäisenä päivänä lounaan ja viimeisenä päivänä välipalaksi vohvelin, jonka päällä oli kermavaahtoa ja marjoja. 

Lauantai vietettiin kokonaan Gdanskissa vanhaa kaupunkia kierrellen ja rauhassa välillä istuskellen. Valokuviakin tuli napsittua pitkin päivää ja iltaa. Ihan vaan rauhassa siis oltiin tuo päivä.






Sunnuntaina hypättiin junan kyytiin ja matkustettiin Sopotin puolelle. Tuo matkustaminen paikasta toiseen on edullista ja helppoa, tai no, ainakin edullista. :) Välilllä sai miettiä muutaman kerran, että mistä se oikea juna lähtee ja mihin suuntaan. Oikeaan junaan löydettiin kuitenkin joka kerta. 
Sopot on hiekkarannastaan tunnettu lomapaikka, josta löytyy hieman tasokkaampiakin ravintoloita ja putiikkeja. Sopotissa on myös viiden tähden Grand Hotel, joka kelpasi myös eräälle saksalaiselle sotapäällikölle aikanaan. Aika loisteliaan näköinen rakennus tuokin. Yöpaikaksi se on kelvannut myös Greta Garbolle, Fidel Castrolle, Marlene Dietrichille ja monelle muulle kuuluisuudelle. 
Harmiksi tuolle rantapaikalle oli sinilevä tavoittanut myös sen rannat. Kaikki eivät kuitenkaan siitä välittäneet, vaan uimareita riitti tungokseen asti.
Illaksi suunnattiin takaisin Gdanskiin ruokailemaan ja istuskelemaan. 


















Maanantaina juna sai kuljettaa meidät hieman kauemmaksi, noin 40-50 minuutin päähän Gdanskista olevaan Malborkin kaupunkiin. 
Malborkissa on pinta-alaltaan maailman suurin linna, joka kuuluu myös Unescon maailmanperintökohteiden listalle. Linnan rakentaminen on joidenkin lähteiden mukaan kestänyt kiitettävät 230 vuotta. Malborkin linna on todella kaunis goottilaistyylinen punatiililinna, jossa saa helposti kulumaan muutaman tunnin, eikä kohdetta ole pilattu edes liian korkealla sisäänpääsymaksulla. 
Linnaan on todella helppo löytää Malborkin rautatieasemalta ja kävellen matkaan menee noin 10 minuuttia. Linnassa on paljon eri rakennuksia ja siipiä joihin pääsee tutustumaan. Osassa linnaa käytävät on todella kapeita ja raput jyrkkiä, mutta hyvin pääsee silti tutustumaan melkein joka nurkkaan. Itse kiivettiin vielä linnan korkeimpaan torniin katsomaan näköalaa. Sinne oli pieni lisämaksu ja myös kyltti jossa varoitettiin klaustrofobiasta kärsiviä. Ei kannata mennä jos ei tykkää ahtaista paikoista. Raput ja käytävät olivat joistain kohdista todella kapeita ja jyrkkiä. 
On se jännä miten noissa vanhoissa linnoissa on aina se vanhan kellarin haju. Tulee oikein se tunnelma esille pelkästä hajusta :)
Maanantaina illalla oli lämpötila laskenut sen verran aiempien päivien lämpötilasta, että oli pakko rikkoa päätös shoppailematta olemisesta. Oli pakko hakea vaatetta jossa olisi pidemmät hihat. Muutenkaan en erityisemmin tykkää ostella vaatteita, koska aina iskee piheys tai sitten olen liian kriittinen siitä mikä mulle sopii. Nyt onneksi löytyi sopiva mekko aika nopeasti ja vielä halvalla.








Tiistaina ei jaksettu lähteä mihinkään pidemmälle enää vaan ajateltiin viettää päivä Gdanskissa. Ja koska vanha kaupunki on jo nähty niin hypättiin paikallisjunaan ja ajeltiin Galeria Baltykan ostoskeskukseen katselemaan. Mitään ei tällä kerralla tarttunut mukaan, käytiin vain kahvilla ja lounaalla. Olisihan sieltä löytänyt edullisesti vaikka mitä, mutta koska ei otettu matkaan ollenkaan matkalaukkua vaan rinkat, oli kuljetustilaa rajatusti. Se oli ollut kuitenkin ihan tietoinen valinta, koska mitään ei pitänytkään ostaa. Aika pienellä budjetilla voi näköjään kaksi aikuista matkustaa, kun valitsee matkustuspäivät ja yöpaikan oikein. Silti voi kierrellä katsomassa nähtävyyksiä ja syödä hyvin. 







Eilen aamulla lähti paluulento Gdanskista kohti Turkua jo klo 6.15. Aamulla oli siis noustava jo kolmelta, jotta ehti kenttäkuljetuksen kyytiin. Lentomatka kotiin sujui nopeasti kun nukkui koko tuon puolitoista tuntia. Kotona vain vähän ravintoa ja taas untenmaille. Tuli nukuttua sellaiset 3-4 tunnin päiväunet.
Illalla oltiin taas palattu normaaliin systeemiin ja mies suuntasi salille treenaamaan, kun taas itse menin Vauhtisammakon Ladies Bootcamp-ryhmän treeneihin ja heti perään molemmat juoksutekniikkatreeneihin. 
Eli ei sitä niin pahasti reissussa päässyt rähjääntymään, kun jaksoi hyvin treenatakin :)


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Fatbike eli läskipyörä on varma valinta maastoon kuin maastoon

Tärkeimmät saliliikkeet juoksijalle

Viikon treeninä vauhdikas puolimaraton