lauantai 29. huhtikuuta 2017

Kompressiosta apua palautumiseen

Onko treenivaatteiden oltava tietynlaisia? Tarvitseeko olla tiukat trikoot vai riittääkö verkkarit?
Pitääkö olla kompressiota vai riittääkö normaalit vaatteet?

Mielipideasioita, joista ei voi kiistellä, mutta ajattelin kuitenkin esittää omat ajatukset aiheesta :)

Alkuun, kun aloin käymään salilla niin en ajatellut sen enempää, kuin että vaatteiden pitää olla hyvin istuvat eikä ne saa hangata tai olla väärää materiaalia. Salilla ja juostessa tulee auttamatta hiki, jolloin materiaalin tulee olla hengittävä ja mielellään kosteutta iholta poistava.
Juoksuharrastuksen alkuaikoina juoksin marketista muutama vuosi aiemmin ostetuilla tossuilla ja verkkareissa. Jonkin ajan kuluttua oli pakko ostaa uudet tossut, nekin vääränlaiset, kun en tiennyt miten valita oikeat. Verkkarit vaihtui trikoisiin myös jossain vaiheessa, kun verkkarit vaan tuntui niin hankalilta ja painavilta.

Gococo-kompressiosukat


Jossain vaiheessa tuli katseltua myös kompressiotrikoita ja sukkia. Mietin, että miksi niitä tarvitsisi. Onko niistä hyötyä niinkuin luvataan?
Lopulta ostin ekat kompressiosukat ja aloin käyttämään niitä juostessa. Sain huomata, että jalat ei menneet hapoille ihan yhtä nopeasti kuin aiemmin ja penikkakivutkin helpottivat. No ei pelkkien kompressiosukkien osto varmaan siihen ollut pääsyy, vaan myös lihashuollon aloittaminen säännöllisenä.
Siitä lähtien, kun ensimmäiset kompressiosukat ostin, olen käyttänyt sellaisia juoksussa myös kesällä. Juoksuharrastuksen myös toki myös pohkeet on kasvaneet ja olen joutunut luopumaan ensimmäisistä sukista, koska ne on liian tiukat ja pohkeet menee pökkelöksi. Olen testannut monien valmistajien kompressiosukkia ja myös trikoita ja onhan niissä eroja. Se mikä sopii yhdelle ei välttämättä sovi toiselle, mutta kokeilemalla se selviää.

Sain jokin aika sitten yhteistyön kautta itselleni testiin kompressiosukat Tukisukat Shopista. Heiltä löytyy perinteisiä tukisukkia, mutta myös urheiluun tarkoitettuja kompressiosukkia. Nyt olen muutaman kerran saanut testata uusia sukkia salilla ja juoksulenkillä ja ne olivat jalassa myös Pääsiäisen pitkällä polkulenkillä. Ensituntuma on todella mukava. Ei liikaa puristusta, mutta silti tarpeeksi. Materiaali on ihanan pehmeän tuntuinen ja vaikuttaa hyvin hengittävältä.



Omani ovat nämä ihanan pirteän oranssit Gococon kompressiosukat, mutta muitakin värivaihtoehtoja löytyy :) Tuo oranssi sopii hyvin tämän vuoden HCR:n kisapaitaan, joka sekin on oranssi. Ihanan energinen ja pirteä väri mun mielestä.
Tukisukat Shopin sivuilla kompressiosukkia mainostetaan sukkina, jotka edistävät jalkojen verenkiertoa ja nopeuttavat lymfakiertoa urheilusuorituksen aikana ja sen jälkeen.
Heiltä löytyy näiden polvipituisten sukkien lisäksi myös lyhytvartisia sukkia ja kompressiosäärystimiäkin.

Kompressiotuotteiden lisäksi heillä on valikoimissaan paljon muita kiinnostavia tuotteita, kuten muokkaavia alusvaatteita, värikkäitä ja hieman erikoisempiakin tukisukkia, hygienia- ja ihonhoitotuotteita. Käyttehän tutustumassa!


(Yhteistyössä tukisukat-shop)

torstai 27. huhtikuuta 2017

Maantieltä poluille

Parin kuukauden kuluttua on kulunut 3 vuotta ensimmäisestä puolimaratonistani, jonka juoksin heti juoksuharrastuksen alkuaikoina noin 3 kuukauden treenin jälkeen.
Sen jälkeen on puolikkaita tullut juostua useampia, kaksi kymppiä ja yksi ja puoli maratonia. Puolikas tulee viime kesän DNF:sta Paavo Nurmi maratonilla, josta olen kertonut aiemmin täällä.  Kolmisen vuotta on siis maantiellä juostu ja kilometrejä on monia. On juostu lyhyempää kovatempoista lenkkiä, kevyempää hitaampaa lenkkiä ja välillä intervallityylisiä vetoja. Olen juossut yksi, kaksin ja porukassa. Suurin osa kilometreistä on varmaankin saavutettu Vauhtisammakon juoksukoulun porukan kanssa. Tylsimpiä lenkkejä on ihan selkeästi olleet yksin juostut pitkät lenkit joiden olisi pitänyt olla hidastempoisia pk-lenkkejä. Ja voin kertoa, että noilla lenkeillä vauhdin pitäminen tarpeeksi hitaana on ollut vaikeinta. Jotenkin se vaan kiihtyy ihan huomaamatta aina.



Viime syksynä kävin ensimmäistä kertaa testaamassa polkujuoksua muutaman kilometrin verran miehen kanssa. Olin aika varautunut polkujuoksun suhteen ensin, mutta niin siinä vaan kävi, että se vei mukanaan täysin. Annoin pikkusormen, mutta se vei koko käden. Polkujuoksussa alati vaihtuvat maisemat  tekevät juoksusta mielekkäämmät kuin pitkin pyöräteitä juossut lenkit. Hiljaisuus ja metsän tuoksu tulevat myös kaupan päällisinä, puhumattakaan pehmeästä juoksualustasta, joka on kropallekin armollisempi kuin asfaltti. Muuten polkujuoksu on rankempi laji kuin maantiejuoksu, koska lukuisat nousut ja laskut vaativat jalkojen ja keskikehon fysiikalta vielä enemmän kuin maantiellä rullailu. Porrastreenit ja mäkivedot kunniaan ;)
On myös pysyttävä skarppina koko ajan ja katse on hyvä pitää aika lähellä jalkoja ainakin alussa. Itse katson suunnilleen parin metrin päähän välillä katsetta nopeasti nostaen, jotta näen millaista polkua ja reittiä on tulossa.


Porrastreeniä

Syksyllä ostin polkujuoksukengät ja alettiin miehen kanssa käydä pidempiä lenkkejä metsässä vähän ennen kuin maa jäätyi ja ensilumi satoi. Liukkaiden kelien tullessa ei enää lähdetty liukkaille kallioille tai pitkospuille. Pari kertaa käytiin talven aikana Ruissalon poluilla juoksemassa, koska siellä maasto oli kuitenkin aika hyvä juosta. Välteltiin pahimpia kallioita.
Nyt kevään tullen on taas polkujuoksukausi avattu ja ostettiin uudet polkujuoksukengät ja juomareput. Nuo uudet kengät on enemmän suunnattu pidemmälle polkulenkille, kun taas ensin ostetut on enemmän lyhyempiä ns sprinttimatkoja varten. Tämä kun olisi kerrottu meille ostovaiheessa syksyllä, olisimme valinneet toiset kengät heti alkuun.
Varusteiden ja maisemien lisäksi polkujuoksu eroaa maantiejuoksusta vauhtien osalta. Koska poluilla voi olla jos jonkinlaista estettä tai hidastetta, kuluu matkaan enemmän aikaa myös. Reitti on usein mäkisempi, kivikkoisempi ja juurakoitakin löytyy poluilta. Muistan jostain lukeneeni, että polkujuoksussa voi arvioida oman juoksuaikansa siten, että lisää maantiellä saman matkan juoksemiseen kulutettuun aikaan noin 40%. Esimerkiksi jos juokset maantiellä 10 km tuntiin, kuluisi siihen poluilla noin 1:24:00. Tämäkin tietysti riippuu hieman juostavasta maastosta, vähemmän mäkinen ja tasaisempi reitti vie huomattavasti vähemmän aikaa kuin Lapin tuntureilla juostut matkat.

Ensimmäinen kosketus polkujuoksuun

Ja vähän varovaisemmin talvella


Meillä on reilun viikon kuluttua edessä molempien ensimmäiset polkujuoksun lappujuoksut ja toinen on heinäkuussa Ylläksellä.
Koska polkujuoksussa kuljetaan pääsääntöisesti metsässä ja keskellä luontoa, on siinä myös omia sääntöjä jotka poikkeavat hieman maantiejuoksusta. Muutamia tärkeitä seikkoja on otettava huomioon ja muistettava, kun lähtee juoksemaan polkujuoksutapahtumassa.

Ensinnäkin polut on kapeita, toisin kuin maantiejuoksussa jossa on yleensä käytössä melkein kokonainen ajokaista. Polkujuoksussa on useimmiten myös huomattavasti pienempi osanottajakiintiö. Vaikka osanottajia on paljon pienempi määrä on juoksijat silti jaettu useampaan lähtöryhmään. Tämä siitä syystä, että päästäisi matkaan mahdollisimman sujuvasti ilman pahoja tönimisiä tai tungosta. Osa lähtee juoksemaan kisa-aikaa tosissaan ja osa on kuntoilupuolelta tullut kokeilemaan omia rajojaan ja olisihan se ikävää jos esimerkiksi itseni kaltaiset ensikertalaiset ja hieman hitaammin juoksevat olisi tien tukkeena nopeammille. Ja voisi siinä aika tungos tulla, jos 1000 juoksijaa lähtisi samaan aikaan kohti sitä kapeaa polkua.
Toivottavaa poluilla juostessa on myös, ettei juosta liian lähellä edessä menevää kaveria. Ei hengitetä niskaan. Edessä menevä kaveri voi hetkenä minä hyvänsä kompastua juurakoihin tai kiveen ja tällöin olet auttamatta selässä. Edellä juokseva voi myös hermostua niskaan hengittämisestä, koska kokee olevansa tiellä, keskittyminen herpaantuu ja kompastuminen on lähempänä. Muista siis turvaväli poluilla juostessa ;)
Jos taas kaveri on huomattavasti hitaampi ja haluat ohi, ilmoita sopivalta huutoetäisyydeltä, että olet lähdössä ohi ja kerro kummalta puolelta aiot ohittaa. Tällöin edessä juokseva osaa ennakoida ohituksesi ja antaa tietä eikä pelästy ohi kiitävää juoksukaveria. Muista myös kiittää kaveria, joka juuri antoi sinulle tietä.

Jos huomaat, että juuri ohittamasi juoksija näyttäisi olevan väsähtänyt tai muuten huonossa kunnossa, varmista että kaikki on ok ennen kuin jatkat matkaasi. Jos kaveri tarvitsee apua, jää auttamaan. Polkujuoksussa toista ei saa jättää oman onnensa nojaan vaan kuuluu jokaisen velvollisuuksiin jäädä auttamaan apua tarvitsevaa. Auttaminen on tärkeämpää kuin oma loppuaika.

Muista auttaa kaveria ;)


Sitten se omasta mielestäni yksi tärkeimmistä.
Koska nyt ei olla maantiellä jossa lakaisukone saisi puhdistettua jäljet niin muistetaan ne roskat. Jos polkujuoksussa on mukana urheilugeelejä tms niin katso, että hoidat omat roskasi roskikseen, ei luontoon! Pidemmillä maantiejuoksuilla on yleensä juomapisteiden ympärillä maassa sadoittain tyhjiä juomamukeja ja tyhjiä geelipakkauksia maassa. Yleensä toimitsijat hoitavat nämä roskikseen ja onkin ihan sallittua heittää ne maahan jos et pääse roskiksen läheltä juoksemaan. Muistan vielä miten kauhistelin tätä ensimmäisellä puolimaratonilla. Juoksin itse roskisten ohi väkisin :D
Metsässä ei kuitenkaan kukaan kulje poimimassa roskia juoksijoiden perässä, joten ne on ihan itse hoidettava sinne minne ne kuuluvat. Juomareput onkin suosittuja polkujuoksussa juuri sen takia, että tällöin ei noita juomamukeja edes tarvitse ja roskatkin saa repun taskuun. Itse ajattelin ottaa Bodomille oman Salomonin juoksuliivini, jossa on kaksi pehmeää puolen litran juomapulloa ja taskut sopivasti molemmin puolin kylkien kohdalla.

Sekä Bodom Trail, että kesän Nuts Ylläs juoksut juostaan molemmat kansallispuistoalueilla, joissa on erittäin tärkeää kunnioittaa luontoa ja kisoissa tulee toimia sen mukaisesti, jotta meillä on jatkossakin mahdollisuus juosta näissä maisemissa.


keskiviikko 26. huhtikuuta 2017

Juoksukenkiä testaamassa

Uusia juoksukenkiä tarvitsee tiuhaan tahtiin, kun juoksee paljon. Usein tulee käveltyä kaupassa suoraan sen vanhan tutun brändin ja mallin luo. Itselle vieraan brändin ja mallin ostaminen on aina riskialtista, koska vaikka se kaupassa tuntuu kuinka hyvältä jalassa, et koskaan tiedä miltä se tuntuu juostessa. Näin ainakin olen itse kokenut tämän.
Juoksuharrastusta kolme vuotta sitten aloittaessani en tiennyt juoksusta mitään ja vielä vähemmän siitä millaiset kengät olisivat hyvät. Ensimmäiset kengät valitsin hinnan ja värin perusteella. Virhe. Niillä juoksin pari kuukautta ja jopa ekan puolikkaan, mutta penikat kipeytyivät niin paljon, etten pystynyt juoksemaan. Piti ostaa uudet. Yritin kokeilla niitä kaupassa parhaani mukaan, mutta olin vieläkin liian noviisi. Tossu sopi hyvin jalkaan ja oli ihan mukava juostessa uutena, mutta jo muutaman kuukauden juoksemisen jälkeen ne tuntuivat liian suurilta, leveiltä.

Tässä ihan ensimmäiset juoksukengät, Puman joku malli

Sekä niiden seuraajat, Nike Zoom Fly:t

Kyselin hieman juoksukoululaisilta ja ohjaajilta millaiset kengät voisivat olla minulle hyvät. Ehdotuksia tuli erilaisia, melkein kaikkien mielestä se oma suosikki oli paras. Niin tietysti. Ei kai kukaan huonolla kengällä juoksisikaan. Jotenkin päädyin testaamaan Adidaksen Adios Boosteja ja ensimmäisenä hämmästyin sitä miten kevyet ne oli jalassa. Niistä tuli omat suosikkikengät ja niillä juostiin koko ajan. En omistanut toisia kenkiä.
Jossain vaiheessa nämä Adiokset alkoivat olla loppuun kulutetut ja välillä ne tuntuivat ehkä myös hieman ahtailta. Oli aika ostaa uudet niiden tilalle.
Tulin testanneeksi Adidaksen Boston Boostia. Ne tuntuivat melkeinpä vielä paremmalta jalassa kuin Adiokset ja päädyin ostamaan Bostonit ja puoli kokoa suuremmat kuin nuo edeltäjät.

Adidas Adios Boost

Adidas Boston Boost


Kengät lähdössä Tallinnaan puolimaratonille


Jossain vaiheessa juoksumatkat alkoi pidentyä hieman, koska suunnitteilla oli juosta maratoni. Tällöin sain suosituksen ostaa toiset juoksukengät pidempiä kevyitä lenkkejä varten. Ostin yhdet Adidaksen kengät, koska olin aiemmin todennut merkin mallit hyviksi ja koska ne oli suhteellisen edullisetkin. Virhe taas. Ne eivät istuneet jalkaani sitten ollenkaan. En saanut askellusta kulkemaan niillä ja ne tuntuivat kömpelöiltä. Ne jäivät käyttämättä tai sitten käytin niitä koiran kanssa liikkuessa. Piti löytää niille korvaaja. Kävin testaamassa varmaan kymmentä paria, kunnes lopulta testasin jalkaan New Balancen Vazeen jotain mallia, niitä missä on olympiarenkaat. Ilmeisesti Suomen Olympiajoukkueen käyttämä kenkä myös. Se sopi jalkaan hyvin. Kenkä oli leveämpi lestiltään kuin Adidas, mutta oli juuri oikea kenkä itselleni pitkiä lenkkejä varten ja varsinkin kesäkuumalla, kun jalka turpoaa normaalia enemmän, oli leveästä lestistä hyötyä. Kenkä myös rullasi hyvin ja oli kevyt.
Niillä on tullut juostua monia lenkkejä ja paljon kilometrejä.


New Balance Vazee


Toiset suosikkini Adidaksen Boston Boostit tulivat viime syksynä Tallinnan maratonin jälkeen tiensä päähän. Niissä on vaimennus päässyt huononemaan ja sen tuntee hyvin juostessa. Ostin syksyllä uudet juoksukengät ja arvoin Bostoneiden ja Adioksien välillä kauan ja lopulta väri ratkaisi. Halusin ostaa kengät silloin heti ja Bostoneista oli tarjolla vain ihan vaaleanpunainen kenkä, ei pinkki vaan haalea vaaleanpunainen. Adioksista taas oli liila kenkä, joka miellytti silmääni enemmän kuin vaaleanpunainen, joten ostin Adiokset.

Ylemmät Bostonit ja alemmat Adiokset


Nyt on tullut hetki, kun pitäisi pikkuhiljaa löytää Adioksien rinnalle myös toiset nopeat ja mahdollisesti kisakengät. Olen kuullut, että olisi hyvä välillä vaihtaa kenkää, jotta toinen kenkä palautuu juoksusta paremmin ja tietysti myös oman jalan kannalta olisi hyvä olla pari eri vaihtoehtoa.
Huhtikuun alussa Vauhtisammakolla oli juoksumessut ja pääsin tuolloin testaamaan New Balancen ja Hoka One Onen juoksukenkiä jalkaan ja New Balancen Fresh Foamin yksi malli tuntui todella hyvältä. Tuolloin myös Hokan Clayton 2 oli erittäin hyvän tuntuinen jalassa. En kuitenkaan päässyt testaamaan kenkiä juostessa tuolloin, koska olin flunssassa ja olin saanut lääkäriltä totaalisen juoksukiellon.

Hoka One One Clayton 2

Hoka One One Clifton 3


Sain kuitenkin uuden mahdollisuuden testata Hokan kenkiä viime viikon torstaina Vauhtisammakon treeneissä, kun samalla kertaa oli Hoka One Onen edustaja kenkien kanssa paikalla.
Ensimmäisenä vedin jalkaan aiemmin hyväksi toteamani Clayton 2:t, mutta yllätyin. Ne eivät tuntuneetkaan juostessa yhtä hyviltä, kuin olin viimeksi ajatellut. Niissä oli joku koroke jalan holvikaaren kohdalla, joka itselläni painoi holvikaarta liikaa ja ajattelin, että pidemmillä matkoilla se alkaisi hangata ikävästi. Muutama juoksukaveri kuitenkin ihastui kenkään täysin ja taisi joku jopa jo käydä ostamassakin sellaiset.
Seuraavaksi vedin jalkaan Clifton 3:t, jotka edellisellä kerralla olivat tuntuneet liian kapeilta lestiltään. Yllätyin taas. Ne tuntuivat todella hyviltä jalassa. Vielä testijuoksun jälkeenkin olin sitä mieltä, että ne olisivat hyvä valinta, kun seuraavan kerran olen ostamassa pidemmän matkan kenkää.
Ja vaikka kenkä on aika massiivisen näköinen, painaa se kuitenkin vain 215 grammaa,  vertailuna Adidaksen Boston Boost, joka on huomattavasti siromman näköinen ja painaa 218 grammaa. Paino tietysti hieman riippuu kengän koosta, mutta nämä painot taisivat olla 42 kokoiselle kengälle.

Miten mahtavaa olisikaan jos aina juoksukenkiä ostaessasi voisit käydä testilenkillä ja näin saisit tuntumaa kenkään kunnolla?
Seuraa Vauhtisammakon Facebook-sivua, niin saat vinkkiä tällaisista tilaisuuksista ainakin Turussa, Helsingissä ja Tampereella.




maanantai 24. huhtikuuta 2017

Kevään ensimmäinen juoksutapahtuma tulossa ja DNS

Sieltä se sitten tuli, mitä olen jo pelännytkin. Kuten jo eilen mainitsin, nousi mulle viikonloppuna kuume ja kurkkukipu on ollut ihan kauhea, ei meinaa edes vettä saada nieltyä. Kävin sitten heti aamusta lääkärillä ja angiinahan se on.


Smoothievitamiineja


Ja lisää vitamiineja

Ja lääkärin määräämät



Se taas tarkoittaa sitä, että lauantain Aurajoen Yöjuoksun osallistuminen jää jälleen kerran väliin. Kolmas kerta toden sanoo, joten se oli sitten siinä. En enää tulevaisuudessa ilmoittaudu sinne etukäteen vaan vasta tapahtumapäivänä jos olen kunnossa. Nyt myynkin osallistumisen jollekin halukkaalle, joka on innokas testaamaan kevään juoksukuntoa 10 km lenkillä. Facebokissa siitä lisää.

Lääkäri sanoi, että ihan selkeä angiina, ennen kuin edes testejä oli tehty. Tämä viikko sairaslomaa ja antibioottikuuri. Ja jos vähänkään on huono fiilis vielä viikon kuurin jälkeen niin sitten laajempiin tutkimuksiin. Ja myös Bodomin juoksu on hieman vaakalaudalla. Ehkä kevyesti voi sen mennä juoksemaan. Onneksi olinkin ilmoittautunut suhteellisen hitaaseen starttiryhmään niin en pahasti ainakaan jää jalkoihin jos pääsen sinne saakka.

Muistuttakaa sitten ensi syksynä, että käyn hakemassa influenssa-rokotteen ja popsin kaikkia mahdollisia ylimääräisiä vitamiineja ja kaikkea muutakin. Ei näytä terveellinen ruoka riittää tässä vaiheessa.
Toki astma aiheuttaa myös sen, että on alttiimpi kaikille viruksillekin. Mutta toivoa on, että jatkossa, kun vaan saan lääkityksen kohdilleen, saan olla terveempi. Ja loppuviimein saa olla tyytyväinen, että tämä on vaan flunssaa tai angiinaa.

Vähän kasviksia

Ja sosekeittoa

tai smoothiekulho


Samalla reissulla hain myös lisää vitamiineja kaupasta ja tarvikkeet sosekeittoon. Pitää vaan muistaa ettei tee siitä liian tulista niin saa myös nieltyä sen :D

(Osa kuvista vanhoja, koska vielä en ole kokkaillut mitään tänään)

Jos siis kympin juoksu ensi lauantaina illalla klo 22 kiinnostaa, niin käy Facebookissa huikkaamassa ;)

Mukavaa ja aurinkoista viikkoa kaikille! Ja kepeitä kilometrejä :)

sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

Viikko 16 ja treenit

Joko se viikko meni? Ja taas ollaan viikkoa lähempänä kesää ja myös kevään ensimmäisiä juoksuja.

Tämä silta oli viime viikonlopun polkulenkin varrella


Olin tyytyväinen viikolla juoksutreenieni suorituksiin, vaikka en ole lähelläkään ennätyskuntoa tai edes siinä kunnossa jossa olin viime keväänä. Maaliskuun alusta lähtien olen ollut kipeänä aivan liian monta kertaa ja nyt oltuani reilun kaksi viikkoa terveenä ajattelin, että nyt alkaa kunnon kohotus. Ja alkoihan se hyvin. On käyty salilla, pyöräilty työmatkoja ja käyty omilla pitkillä lenkeillä ja Vauhtisammakon treeneissä. Torstaina päästiin myös juoksutreeneissä testaamaan Hoka One Onen juoksukenkiä ihan juoksussa. Nyt tiedän mitkä ovat seuraavat pidemmän matkan kengät :)
Tänään oli tarkoitus lähteä juoksemaan tuplatreeni sunnuntain polkulenkeille, mutta mutta.. Viime yönä heräsin puoli neljän aikaan siihen, että paleli ja kaikkia lihaksia särki. Kipusin portaat yläkertaan sohvalle, otin kuumemittarin ja vesipullon viereen. 38 astetta. Sitä se mittari näytti. Ei ole totta! Ei taas. Alkaa huumori ja toivo loppua.
Hieman jo pelkäsinkin sitä, kun viikolla porukka niiskutti ympärillä. Nyt on myös kurkku niin kipeä ettei voi edes vettä niellä.
Ei muuta kuin lepoa, vettä, ruokaa sen minkä pystyy ja tietysti Buranaa. Niin ja astmalääkettä taas tuplamäärä, kuten lääkäri viimeksi neuvoi. Sormet ristiin, että olen viikon kuluttua kunnossa ja viimeistään Bodomilla kahden viikon kuluttua pääsen juoksemaan kunnolla. Vähän alkaa tuntua siltä, että Aurajoen Yöjuoksussa on joku karma mun kohdalla. Kolmas vuosi kun olen ilmoittautunut, mutta kertaakaan en vielä ole siellä juossut. Eka vuosi meni lonkan tulehtumisen takia ja viime vuosi flunssassa.

Aurajoen rantaa työmatkan varrelta

Vähätori

Ja lisää jokirantaa eri suunnasta


Tässä kuitenkin koko viikon treenit vielä koottuna :)

Maanantai, lepopäivä

Tiistai, juoksu

  • 1:09:04 / 6,96 km
  • keskisyke 151 bpm
  • max syke 205 bpm
  • keskivauhti 6:07 min/km 
  • max vauhti 3:20 min/km
  • kulutus 395 kcal
  • pte 3.4
Keskiviikko, työmatkapyöräily
  • 1:31:00 / 23,6 km
  • keskisyke 131 bpm
  • max syke 157 bpm
  • keskinopeus 16,2 km/h
  • max nopeus 32 km/h
  • kulutus 436 kcal
  • pte 2.2
Torstai, juoksu
  • 1:11:04 / 6,09 km
  • keskisyke 131 bpm
  • max syke 179 bpm 
  • keskivauhti 5:06 min/km
  • max vauhti 3:28 min/km
  • kulutus 319 kcal
  • pte 2.5
Torstain Hoka One Onen testilenkki Kupittaalla 


Perjantai, lepo 

Lauantai, salitreeni
  • kyykyt, 5x5 / 20-45 kg
  • askelkyykyt, 5x5 / 8+8 kg kahvakuulat
  • reiden ojennukset, 3x10 / 25 kg
Sunnuntai, lepo


Nyt vaan lepoa ja paljon vitamiineja ja nesteitä muutama päivä. Sitten katsotaan jos pääsisi lauantaina juoksentelemaan. Mä hain apteekista vähän lisää troppeja ja samalla viereisestä kaupasta Gin Ginsejä :)

keskiviikko 19. huhtikuuta 2017

HCR lähestyy

24 päivää eli alle kuukausi on nyt aikaa treenata HCR:lle. Se lähestyy uhkaavasti ja liian nopeasti, mutta näillä mennään :)
Lähes koko lopputalven sairastaneena alkaa aurinko paistaa risukasaan pikkuhiljaa. Astmaatikolle kevät tuo tullessaan muita ongelmia, kuten katupölyn ja siitepölyn.

Vuosi sitten toukokuun alussa oli shortsikeli

Olin jo talvella, kun lupauduin lähtemään mukaan HCR:lle, ajatellut miten treenaan jotta pääsen juoksemaan hyvän ja nopean juoksun mielellään oman ennätyksen. Ne suunnitelmat meni mönkään maaliskuun alussa, kun sairastin flunssan, joka kestikin lähes koko kuukauden. Vielä huhtikuun ensimmäisellä viikolla jouduin käymään lääkärissä, kun oireet palasivat. Hengitys oli raskasta, yskitti, nenä oli tukossa ja ääni petti.
Nyt olen onneksi jo menossa kohti parempaa aikaa. Tuntuu siltä, että uskaltaa taas juosta kunnolla ja pääsee kasvattamaan kuntoa. Pääsiäisen pitkät polkulenkit antoivat lisää uskoa, sillä jaksoin yllättävän hyvin mennä poluilla yhtenä päivänä reilun 30 km ja toisena päivänä lähes 14 km. Poluilla juostessa saa myös hyvin kuormitettua lihaksistoa ja jos jaksaa poluilla tunkata, jaksaa myös tasaisella mennä.



Miten sitten meinaan tästä eteenpäin treenata kohti Helsinki City Runia ja muita kevään juoksuja? Ainakin maltilla. Ennätysvauhdissa en ole ja se on hyväksyttävä. Peruskuntoa saan kohotettua työmatkapyöräilyllä, vauhtikestävyyttä Vauhtisammakon juoksutreeneissä ja lihaskuntoa salilla. Lisäksi kun ottaa vielä kehonhuollon venyttelyinä niin ollaan hyvällä mallilla menossa eteenpäin.
Nyt olen ajatellut, että menen näihin kaikkiin kevään juoksutapahtumiin avoimin mielin ja itselleni armollisena. Jos jalat ja keuhkot toimivat hyvin, voi tullakin hyvä juoksu, mutta jos ei niin sekin on hyväksyttävä.
Olen aiemmin juossut muutamia, (nopeasti laskettuna 8) puolimaratoneja, joten matkana se ei ole itselleni uusi. Itseasiassa tutuin juoksumatkoista. Vauhdinjako pitäisi olla tiedossa ja samoin valmistautuminen itse juoksuun. Ainoa josta en tiedä mitään ennestään on reitti. Olen kuitenkin jonkun verran lukenut siitä ja tutustunut rataprofiiliin.
Aiempina vuosina Helsinki city Runin reitti on kuulemma ollut rankka loppumatkan nousuineen, mutta siihen on nyt tehty muutoksia ja radan pitäisi olla nopea ja helppo juosta. Kuulostaa hyvältä :)

Näillä eväillä kohti Sportyfeel Helsinki City Runia


Juoksemisen ja muun treenin lisäksi pitää toki kiinnittää huomiota myös ravintoon ja kaikkeen syömiseen. Pääsiäisenä on tullut herkuteltua ja syötyä vähän kaikenlaista ei välttämättä niin terveellistä, mutta se suotakoon jokaiselle välillä. Pääsääntöisesti syön terveellisesti ja monipuolisesti, joten se puoli on kunnossa. Ja viimeisen viikon ruokailut ne ratkaisevat aika pitkälti sen miten kisassa jaksaa.

Ennen HCR:a edessä on vielä kaksi muutakin juoksutapahtumaa, joista ensimmäinen on jo vajaan 2 viikon kuluttua. Tuolloin matkana on 10 km ja se juostaan täällä kotimaisemissa Turun jokirannassa. Aurajoen Yöjuoksu starttaa illalla klo 22 ja sekin on itselleni uusi aika vuorokaudesta juosta. Mutta pitäisi olla hyvä aika, koska aamuisin en meinaa saada konetta käyntiin :D
Viikko tuon Yöjuoksun jälkeen osallistun ensimmäiseen polkujuoksutapahtumaani, Bodom Trailille. Bodomilla on ajatuksissa juosta lyhyempi noin 12 km lenkki, juuri tuon seuraavan viikonlopun HCR:n takia.
Kaikki nämä seuraavan kuukauden sisällä juostavat tapahtumat ovat itselleni uusia tapahtumia ja on todella kivaa päästä tutustumaan uusiin reitteihin ja tapahtumiin. Olen kuin lapsi jouluaattona, kun odotan tapahtumapäiviä :D


maanantai 17. huhtikuuta 2017

Viikko 15 ja treenit

Ihana Pääsiäinen ja pitkät vapaat. Melkein kuin miniloma. Nyt on liikuttu ja ulkoiltu ja aurinkoakin on saatu hieman säästöön tulevaa viikkoa varten, kun taas istutaan suurin osa päivästä konttorilla.
Ja muutenkin olen päässyt liikkumaan ihan kivasti, vaikka en vielä ole uskaltanut ihan täysillä aloittaa. Pelkästään pääsiäisen aikana tuli juostua poluilla noin 45 kilometriä kahdella eri lenkillä.

Puro oli vielä jäässä

Ja Kullaanvuorelle kavuttiin taas juosten

Kun ensin oltiin juostu hieman polkuja



Tässä vielä koko menneen viikon treenit.

Maanantai, työmatkapyöräily

  • n. 1:25:00 tuntia /23 km
  • keskisyke 145 bpm
  • max syke 169 bpm
  • keskinopeus 16,6 km/h
  • max nopeus 31,3 km/h
  • kulutus 398 kcal
  • pte 2.6
Tiistai, salitreeni
  • pystypunnerrus käsipainoilla, 3x10 / 9 kg
  • vipunostot eteen, 3x10 / 4 kg
  • pystysoutu taljassa, 3x10 / 12,5 kg
  • reiden ojentajat, 5 x 17.5 / 20 / 25.5 / 27.5 / 30 kg
  • reiden koukistajat, 5 x 20 / 22.5 / 25 / 27.5 / 30 kg
  • 5 istumaan nousua
  • 30 jalkojen nostoa
  • 65 sek lankkua

Keskiviikko, juoksu
  • 1:13:24 h/ 5,70 km
  • keskisyke 148 bpm
  • max syke 181 bpm
  • keskivauhti 12,52 min/km
  • max vauhti 4:23 min/km
  • kulutus 405 kcal
  • pte 3.3
Torstai, lepopäivä

Perjantai, polkujuoksu
  • 5:32:42 h / 30,77 km
  • keskisyke 146 bpm
  • max syke 168 bpm
  • keskivauhti 10:48 min/km
  • max vauhti 5:57 min/km
  • kulutus 1524 kcal
  • pte 2.8
Lauantai, salitreeni
  • kyykyt, 5 x 40 / 45 / 50 / 55 / 60 kg
  • askelkyykyt, 3x12 / 10 kg
  • selän ojennus, 3x10 / 5 kg
  • 75 istumaan nousua
  • 32 jalkojen nostoa
  • 70 sek lankkua

Sunnuntai, polkujuoksu
  • 2:02:29 h/ 13,48 km
  • keskisyke 149 bpm
  • max syke 206 bpm
  • keskivauhti 9,05 min/km
  • max vauhti 5,03 min/km
  • kulutus 609 kcal
  • pte 3.0
Salillakin käytiin vähän kyykkäämässä

Tästä on hyvä lähteä kohottamaan kuntoa taas :)
Ihanaa viikkoa kaikille!

sunnuntai 16. huhtikuuta 2017

Polkujuoksua ja suomaisemaa

Polkujuoksutreeni. Sille oli meillä pyhitetty Pitkäperjantai.

Alkumatkan maisemat

Aamu alkoi aikaisemmin, kuin oli tarkoitus. Oltiin sovittu, että nukutaan kahdeksaan, syödään normaali aamupala kaurapuuroineen ja kananmunineen. Pieleen heti alussa. Heräsin jo ennen puhelimeen asetettua herätystä vähän ennen seitsemää. Ajattelin ensin, että nukun vielä hetken, mutta en vaan jostain syystä saanut unta. Huomasin, että myös mies oli jo hereillä, joten nousin ylös ja lähdin tekemään aamupalaa sillä aikaa, kun mies ulkoilutti koiran.

Oltiin jo viikolla suunniteltu, että pitkään viikonloppuun mahdutettaisi pari polkujuoksulenkkiä, joista toinen saisi olla pidempi ja toinen hieman maltillisempi. Kuten jo monet varmaan muistavat, olen sairastellut viimeisen parin kuukauden aikana enemmän kuin laki sallii ja kunto on päässyt laskemaan.
Keskiviikkona olin ekaa kertaa yli kuukauteen Vauhtisammakon treeneissä vaikka ensin ajattelin jättää ne väliin. Kyseessä oli kuitenkin pääsiäisajan erikoistreeni, munanryöstötreeni, jossa oli mukana juoksijoita kaikista treeniryhmistä, joten uskalsin mukaan. Sykkeet hakkasivat korkealla koko  treenin, mutta jaksoin silti mukana.

Aiemmin viikolla oltiin myös saatu molemmille uudet polkujuoksukengät ja juoksureput, joihin oltiin päästy tutustumaan edellisviikonloppuna Vauhtisammakon juoksumessuilla Salomonin pisteellä. Saimme tuolloin niin hyvää palvelua ja ohjausta oikeiden varusteiden valinnassa, että tuotteet meni samana iltana tilaukseen. Posti kuljetti ne perille jo tiistaina ja olisihan  niitä pitänyt heti päästä testaamaan, mutta piti malttaa pari päivää.

Uudet Salomon S-Lab Sense Ultrat testissä

Ja repussa energiaa


Perjantaina heti aamupalan jälkeen pakattiin reput autoon ja suunnattiin auton nokka kohti Kurjenrahkan luonnonsuojelualuetta. Tuttu paikka useilta kävelyreissuilta molemmille, mutta ainoastaan mies oli aiemmin käynyt siellä juoksemassa. Jätettiin auto Savojärven kierroksen alkupisteen parkkipaikalle ja heitettiin reput selkään.
Mies oli laskenut tarkkaan molemmille energian tankkausaineet ja molempien repuissa oli energiageelejä, -patukoita, suolattuja cashewpähkinöitä ja energiakuutioita, jotka muistuttivat maultaan viinikumeja. Tiedättehän niitä ruotsinlaivalta ostettavia. Lisäksi molemmilla oli nestettä, vettä ja energiajuomaa, kaikenkaikkiaan noin 2,5 litraa. Painoa repuissa oli ihan tarpeeksi alkumatkasta. Onneksi ne kevenivät ihan hyvää tahtia.

Hieman karuakin maisemaa

Lenkiksi oli valikoitunut reilun 30 kilometrin mittainen Vajosuon lenkki ja lähdimme kiertämään lenkkiä vastapäivään aloittamalla kiertämällä Savojärven puoliksi. Lähtöpaikasta katsottuna lähes vastarannalla on Rantapiha niminen paikka, jonka pihan vierestä lähdimme seuraamaan Vajosuon viittoja.
Alkumatka oli aika tasaista ja osittain pitkospuita, mutta Rantapihan jälkeen tuli jo ensimmäiset nousut. Ei mitkään pahat nousut, mutta huono kunto aiheutti sen, että sykkeet kilahti korkeuksiin. Niitä ei siis katsota vähään aikaan.
Olimme myös päättäneet, että pidämme lyhyen parin minuutin tankkaustauon jokaisen puolen tunnin kohdalla. Vähän pähkinää ja geeli tai kuutio, perään vettä. Vettä toki hörpin juomarepun letkusta vähän väliä pieniä määriä ja se osoittautui hyväksi taktiikaksi. Janon tunne ei päässyt yllättämään kertaakaan koko matkan aikana.
Näiden lyhyiden taukojen lisäksi pidimme kaksi pidempää, noin 10 minuutin taukoa. Niiden aikana syötiin vähän enemmän. Meni energiapatukkaa ja merisuolalla maustettua tummaa suklaata, lisäksi vielä pikkuisen pähkinää ja energiakuutio. Ensimmäinen pidempi tauko pidettiin sopivasti laavun kohdalla, jossa oli myös pöytä ja penkit. Juuri ennen laavulle saapumista saatiin ihastella kahta kurkea, jotka lähtivät lentoon viereiseltä pellolta.
Tuossa vaiheessa oltiin juostu noin puolet matkasta ja juoksu kulki jalkojen osalta vielä hyvin, paremmin kuin olin uskaltanut odottaakaan. Mutta kehkot olikin eri juttu. Ventoline tuli mukaan matkaan tässä vaiheessa. Keuhkoja puristi ja henki ei meinannut ihan kulkea. Onneksi oltiin sovittu, että loppuaikaa ei mietitä, vaan se on tärkeintä, että jaksan perille asti. Välillä juostiin ja välillä käveltiin. Jossain vaiheessa käveltiin hieman pidempikin matka, samalla kun mentiin pitkin maantietä. Metsässä taas jaksoi paremmin mennä.

Pitkospuita pitkin kuivin jaloin

Tankkaustauolla kuoritakkia päälle

Vähän ojan ylitystä ja vieläkin kuivin jaloin


Kun matkaa oli jäljellä muutama kilometri, tuli vastaan porukka, joka kysyi ollaanko menossa Kuhankuonolle, siellä päin oli kuulemma aika märät polut. Todettiin vaan, että pakko se sinne on mennä, kun melkein 30 km takana ja auto on siellä parkissa. Ei viitsi takaisinkaan kääntyä.
Meillä oli jo aiemmin kengät kastuneet pariin otteeseen ja ajateltiin, että ei siellä niin paljon pahemmin voi enää kastua. Niinhän me luultiin...
Ensin tuli pari paikkaa, joissa saatiin hieman hyppiä mättäältä toiselle, mutta niistä selvittiin melkein kuivin jaloin. Naureskeltiin jo, että ei täällä nyt niin pahasti märkää ole. Ei olisi kannattanut nauraa. Parin sadan metrin päästä se suo vasta alkoi ja enää ei naurattanut. Tai oikeastaan, ei me muutakaan voitu tehdä kuin nauraa, kun käveltiin pitkin pitkospuita, joita ei edes näkynyt veden päällä. Vettä oli lähes nilkkoihin saakka ja pitkospuiden päällä vielä jäätä. Siinä liukasteltiin ehkä parikymmentä metriä, mutta päästiin lähes kuivalle maalle. Juostiin taas vähän matkaa ja ajateltiin, että se oli siinä. Mutta eipä ollutkaan. Tuli seuraava suoalue ja taas saatiin mennä nilkkoja myöden vedessä. Siinä vaiheessa kävi mielessä, että vaihtovaatteet autossa olisi voinut olla kova sana. Mutta kun ei niitä ollut mukana.. Onneksi kumpikaan ei pyllähtänyt suohon pitkospuilta niin kengät ja sukat oli ainoat jotka kastuivat sillä reissulla.
Olisin halunnut kuvata puhelimella videota noista suon ylityksistä, mutten uskaltanut ottaa puhelinta esille, ettei se vaan tippuisi suohon.


Reitti Suunnon Movescountista


Polkujuoksulenkistä tuli kyllä ikimuistoinen ja kotona päästiin onneksi saunaan. Ja olihan tämä eka pitkä lenkki maaliskuun alun jälkeen. Tankkaus meni nappiin ja muutenkin olen ihan tyytyväinen, vaikkakin välillä jouduttiin kävelemään.
Tästä on hyvä jatkaa kohti kevään haasteita, joista ensimmäinen on jo 2 viikon kuluttua ja 3 viikon kuluttua on se eka polkujuoksutapahtuma Bodomilla. Eikä sinne HCR:llekään ole kuin 4 viikkoa aikaa treenata.


maanantai 10. huhtikuuta 2017

Mysliä itsetehtynä

Lueskelin viime viikolla Annan blogia ja Anna oli tehnyt mysliä itse. Koska mekin syödään usein iltapalaksi jugurttia hedelmien ja myslin tai granolan kanssa, ajattelin myös itse testata tuota myslin tekoa.
En ihan tehnyt samaa kuin Anna, vaan muokkasin ohjetta hieman.



Tässä ohje teillekin :)


  • 3 dl kaurahiutaleita 
  • 3/4 dl pellavansiemeniä
  • 3/4 dl seesaminsiemeniä
  • 0,5 dl cashewpähkinöitä
  • 1 dl pekaanipähkinöitä
  • 3/4 dl kookosrasvaa
  • 4 rkl hunajaa
  • ripaus suolaa


Sekoita kaikki aineet keskenään ja levitä uunipellille leivinpaperin päälle.
Paista uunissa 175 asteessa n 15 minuuttia ja sekoitus puolivälissä.


sunnuntai 9. huhtikuuta 2017

Juoksumessuja ja joogaa

Mennyt viikko meni kuin menikin taas lepäillessä ja lähes kokonaan ilman treenejä.
Maanantaina kävin testaamassa uudet pyöräilykengät ja lukkopolkimet, tiistaina olin taas kipeänä. Ihan en osaa sanoa onko pääasiassa allergian ja astman aiheuttamaa koska myös flunssainen olo yllätti. Lääkäri oli sitä mieltä, että kyseessä oli yhdistelmä kaikkia. Virusperäinen hengitystietulehdus, astmaa ja allergiaa. Puhekielto ja treenikielto.

Viikolla ei siis tullut käytyä juoksemassa eikä salillakaan. Kuitenkin lauantaina lähdin käymään Vauhtisammakolla Turussa katsomassa juoksumessujen tarjontaa. Ennalta tiesinkin, että siellä olisi testattavana erilaisia juoksukenkiä ja -reppuja. Näitä lähdinkin katsomaan ostohousut jalassa. Tulevalle Nutsille on tarvetta isommalle repulle, koska tuohon Camelbakiin ei itse juomarakon ja muutaman geelin tai patukan lisäksi mahdu paljoakaan muuta tavaraa.

Salomon S-Lab Sense Ultra, nämä meni tilaukseen


Mies lähdössä testaamaan reppua juoksussa.


Löydettiin Salomonin piste, jossa Minna (muistaakseni) esitteli reppuja tai oikeastaan liivimallisia reppuja, takkeja ja kenkiä. Häneltä saatiin todella asiantuntevaa opastusta koon ja mallin valinnassa. Samoin kengistä hän osasi kertoa todella hyvin mitkä ovat minkälaiselle matkalle hyvät. Niitä päästiin myöhemmin testaamaan myös jalkaan, kun suunnattiin mäkitreenipaikkaa kohti. Mies testasi kengät ihan juoksussa, mutta itse jouduin tyytymään paikallaan jalkaan testaamiseen. Hyvä tuntuma saatiin kenkiin ja ne menivät ostoslistalle repun kaveriksi. Suuri kiitos ja iso plussa menee Minnalle tuotteiden esittelystä!

Hoka One One Clayton

Hoka One One Clifton

New Balance Vazee


Juoksumessuilla päästiin myös testaamaan Hoka One Onen kenkiä ja normaaliin juoksuun esimerkiksi puolimaratonille löysin myös heidän valikoimastaan hyvän kengän, Claytonin, joka tuntui omaan jalkaa todella hyvältä. Clifton oli huomattavasti kapeampi malli ja vaikka olen tottunut juoksemaan Adidaksen Adizero Adioksilla ja Bostoneilla, oli tämä kuitenkin ahtaamman tuntuinen. Hoka One Onen Clayton meni myös ostoslistalle tulevaa varten. Tällä hetkellä en ole ostamassa uusia "katukenkiä" vaan ajattelin pärjätä tämän kesän Adidaksilla ja New Balanceilla, jotka ostin viime syksynä.

Testijuoksulla


Pääsin myös testaamaan New Balancea, mutta niistä kokeilin ainoastaan yhtä Freah Foamin mallia ja nekin tuntuivat ihan hyviltä jalassa. Syksyllä on kuulemma tulossa uudet juoksumessut niin jos silloin pääsisi testaamaan tossuja ihan juostessakin.

Juoksumessuilla oli paikalla myös Evoken ja Ginger Peoplen puolelta Endorfiinikoukussa-blogin Elina. Oli kiva vaihtaa muutama sana myös Elinan kanssa, jonka olen aiemmin tavannut tammikuussa HCR:n lehdistötilaisuudessa ja Go Expossa. Lisäksi Elinalla oli mukana muutamia Suunnon urheilukelloja, mutta itse en sen enempää niihin tutustunut, koska miehellä on jo Suunnon Spartan Ultra ja siihen olen tutustunut kotona.

Evokea välipalaksi kesken työpäivän


Evoken ja Ginger Peoplen tuotteet ovat itselleni ennestään yhteistyön kautta tuttuja ja niitä tuotteita voin suositella kenelle tahansa. Maittavia patukoita, mehuja, inkiväärisiirappia, inkiväärimehua ja vaikka mitä ja kaikki nämä ilman lisäaineita.
Vauhtisammakon tiloista löytyy myös meille molemmille tutun hierojan toimipiste ja Kimmo olikin mukana messuilla hierontatarjousten kanssa. Meillä oli vielä edellisestä kortista käyntejä jäljellä, joten emme tällä kertaa ostaneet uutta korttia, mutta aikoja kuulemma varattiin todella hyvin.
2XU:n tangosta ihastelin uusia kompressiotrikoomalleja, joissa on ihania uusia kuoseja aiemmin totuttujen mustien tilalla. Myös ne menevät sinne ostoslistalle odottamaan hankintaa joskus myöhemmin.
Kehonkoostumusmittaus olisi myös ollut mahdollista saada tehtyä Vauhtisammakolla, mutta nyt en reilun kuukauden treenitauon jälkeen uskaltautunut mitattavaksi. Ehkä loppukesästä.

Myöhemmin messujen päätyttyä Vauhtisammakolla päästiin siis vielä testaamaan Salomonin ja Hoka One Onen polkujuoksukenkiä Luolavuorelle ja sieltä löytyikin molemmille uudet kengät. Eikä voinut väittää vastaan, kun Suomen tämän hetken paras polkujuoksija Henri Ansio oli niitä suosittelemassa ja mukana testilenkeillä.

Salomon S-Lab Sense 6

Salomon S-Lab Sense Ultra

Salomon Speedcross

Salomon S-Lab Sense Ultra


Juoksukenkätestien jälkeen oli vielä vuorossa joogaa juoksijoille Pure Movella. Tunti oli täyteen varattu jo ennen lauantaita ja miksei olisi, jooga on juoksijalle todella hyvää vastapainoa juoksulle. Kerran viikossa pitäisi kaikkien juoksijoiden tehdä pitkiä venytyksiä ja rentoutua.
Jooga oli todella hyvä ja ohjaaja kävi meitä opastamassa pitkin tuntia ihan yksitellenkin. Voin hyvin suositella Pure Moven joogatunteja. Ja tänään tuntuu vatsalihaksissa että jotain on tehty ja myös yläselän lihasten jumit aukesivat.



Kotiin päästyämme laitettiinkin molemmille uudet polkujuoksukengät ja juoksureput tilaukseen ja niitä toivottavasti päästään testaamaan viimeistään pääsiäisenä. Ja voi olla, että ne tulevat käyttöön Bodomillakin.

Hyvän tapahtuman kaikin puolin oli Vauhtisammakko järjestänyt, näitä lisää :)