torstai 29. joulukuuta 2016

Vuosi 2016 ylä- ja alamäkineen

Pari päivää ja saadaan juhlistaa uuden vuoden 2017 saapumista. Uudelle vuosiluvulle olisi muutama toive, mutta jos ensin laitettaisi tämä kuluva vuosi pakettiin. Mikä on jäänyt päällimmäisenä mieleen ja mikä on ollut pettymyksistä suurin?

Elämäni pisimmällä lenkillä Tallinnan maratonilla ja vielä hymyssä suin


Vajaa vuosi sitten tammikuussa asetin joitakin tavoitteita itselleni, kuten puolimaratonin juoksu alle kahteen tuntiin, ensimmäisen 10 km kisan juokseminen ja ekan maratonin juokseminen. Alkuvuodesta tavoitteet oli asetettu siten, että kymppi olisi ensin ja tapahtumana Aurajoen Yöjuoksu. Flunssan takia tuo juoksu jäi väliin ja mies osallistui mun puolesta. Puolimaratoni oli tarkoitus juosta Forssan Suvi-illassa ja maratoni Budapestissa. Olin myös tammikuussa osallistunut Paavo Nurmi maratonin arvontaan ja julkisesti luvannut juosta ekan maratonini siellä mikäli arpaonni osuisi kohdalle. Ja niinhän siinä kävi, että onni potkaisi ja suunnitelmat meni uusiksi. Koska Forssan Suvi-illan ja Paavo Nurmen välissä oli vain 2 viikkoa, vaihtui Suvi-illan puolimaratoni kymppiin ja puolimaratoni aikaistui Turku City Runille.

Turku City Runille lähdettiin vesisateessa aika koleassa kelissä, tai no, + 11-13 astetta taisi olla. Ekan kympin juoksin 2 tunnin jäniksen vauhdissa ja jutellessa matka taittui lähes huomaamatta. Noin 15 km jälkeen lähdin erkaantumaan muusta porukasta ja kiristin tahtia. Maaliin tullessa kello näytti aikaa 1:58:38 ja tavoitteeni juosta puolimaratoni alle kahden tunnin oli täyttynyt. Siinä oli saatu hyvä aloitus juoksukaudelle.

Turku City Run ja 2 tunnin alitus puolikkaalla


Kympin kisaan valmistutuessa en oikein tiennyt mitä odottaa, koska en ollut aiemmin edes kokeillut kuinka kovaa jaksan tuon matkan juosta. Olin vain kuullut, että kyseinen Forssan Suvi-llan rata on yksi pahimmista kympin reiteistä, koska mukana on paljon nousua ja mutkittelevaa tietä. Sen tiesin, että alle tunnin pystyn kympin juoksemaan, mutta 55 minuutin alitus oli myös mielessä.
Ja ihan kuten TCR:lläkin oli keli sateinen. Aamupäivällä vettä satoi hieman kovempaa ja iltapäivälläkin vielä tihkui. Aika nopeasti sain alkumatkasta vauhdin tasattua ja askel rullasi mukavasti. Sadekin lakkasi. Puolivälissä matkaa oli pakko hörpätä vähän vettä juomapisteeltä ja tietysti vauhtia ei voinut pysäyttää niin hörppäsin sitten vedet henkitorveen. Hetken siinä juostessa yskiskelin ja kirosin mielessä tuon juomisen. Eihän kympin kisassa mitään juoda tarvitse :D
Puolivälin jälkeen alkoi myös nuo kuuluisat mäki- ja mutkaosuudet. Sykkeet huiteli pilvissä, mutta ei haittaa, matka on lyhyt.
Viimeistä mäkeä noustessa katsoin kelloa, alle 55 minuutin tulen pääsemään, kunhan ei jalat iske kramppiin tai tule mitään muuta. Vielä lyhyt alamäki ennen urheilukentälle kaartamista ja maaliviiva näkyy. Maaliin pääsin ajassa 0:53:24 eikä siihen voinut olla kuin erittäin tyytyväinen!

Forssan Suvi-ilta ja eka kympin kisa


Tuon kympin jälkeen olikin aika pienelle keventelylle ja kehonhuollolle ennen ekaa maratonia kotimaisemissa. Maratoni, joka päättyi liian lyhyeen.
Kisapaikan lämpömittari näytti +28 astetta hetkeä ennen starttia. Tiesin, että tuossa lämmössä en ole parhaimmillani ja jätin toiveet 4:20 alittamisesta. Lyöttäydyin 4:40 jäniksen porukkaan ja ajattelin, että olen tyytyväinen, kunhan pääsen maaliin saakka juosten.
Turun keskustassa ei talojen välissä ollut edes tuulenvirettä. Sitä ei myöskään löytynyt Ruissalosta eikä muualtakaan koko matkan aikana. Kuumuus ei hellittänyt ja vauhti alkoi hiipua jo ennen matkan puoliväliä. Toiselle kierrokselle lähdettäessä ajattelin, että mennään hitaasti, mutta varmasti. Välillä kävellen ja välillä juosten. Nestettä ja muuta energiaa tankkasin jokaisella tankkauspisteellä.
Lopulta 26 km kohdalla matka katkesi. Pari harha-askelta melkein ojan pohjan kautta ja pysähdys. Henki salpaantui, ei mennyt perille keuhkoihin saakka. Ventoline oli repussa siellä maalialueella, koska ajattelin, etten tarvitse sitä kesken matkan. Onneksi ensiaputeltta oli muutaman sadan metrin päässä ja sain sieltä kyydin takaisin kisa-alueelle. Harmitus oli suuri. Eka maratoni ja se jäi kesken. Koko vuoden päätavoite oli mennyt siinä.

Paavo Nurmi maratonin puoliväli ja väsynyt juoksija


Vähän tuon epäonnisen maratonin jälkeen tehtiin miehen kanssa päätös, että otetaan uusi yritys Tallinnan maratonilla syyskuussa ja tuolloin mies lähtee mun kaveriksi juoksemaan. Ilmoittautumiset laitettiin sisään ja treenit kohti uutta yritystä alkoi.
Tallinnassa sain tuon ekan maratonin vietyä maaliin, vaikkakin pariin kertaan jouduin astmalääkettäkin ottamaan ja kävelemään osan matkasta. Aika oli mitä oli, mutta olen juossut maratonin. Uusi yritys paremman ajan suhteen joku toinen kerta :)

Onnellinen maratoonari Tallinnassa


Viikko maratonin jälkeen kävin vielä kiskaisemassa yhden 10 km lenkin Ruissalojuoksuissa, jossa ei ennätystä tullut, mutta tulipahan käytyä :D

Näistä edellä mainituista juoksuista vähän laajemmat kisaraportit löytyy omista jutuistaan, linkit alla.

Turku City Run
Forssan Suvi-ilta
Paavo Nurmi maraton
Tallinnan maraton
Ruissalojuoksut

Vajaa kuukausi sitten mielessä oli 1000 juoksukilometrin täyttyminen tänä vuonna, mutta se jäi täyttymättä. Tällä hetkellä on menossa viikon mittainen pakkolepo ja lääkekuuri. Epäilys/diagnoosi on akillesjänteen kiinnityskohdan tulehdus, joka ilmeni joulupyhien aikaan. Salilla saan onneksi käydä niin kauan, kun en rasita nilkkaa. Sen jälkeen saa taas vähitellen lähteä juoksemaan, mutta maltilla. Jos lääkekuuri ja lepo ei auta, mennään urheilulääkärin vastaanotolle lisätutkimuksiin.

Ensi vuodeksi on paljon uusia tavoitteita ja niihin pääsee vain treenaamalla. Tulevan vuoden suunnitelmista lisää piakkoin.

Toivottavasti myös teillä on ollut antoisa vuosi, jota on kiva sitten kiikkustuolissa vanhana muistella :)

Hyvää Uuden vuoden odotusta kaikille!


Year 2016 have been a good year! I run my first 10km run in 0:53:24, my first half marathon under 2 hrs (1:58:38) and finished my very first marathon ever (4:55:54) after few struggles under the race.   

tiistai 27. joulukuuta 2016

Maidoton ruokavalio?

Näin jouluähkyn aikaan on hyvä miettiä ruokavalioita ja omia valintoja. Voin käsi sydämellä sanoa, että olen syönyt vaikka ja mitä herkkuja nyt jouluna. En ole laskenut kaloreita, hiilareita tai mitään muitakaan ravintoarvoja. Olen mässäillyt suklaata, pipareita ja joulutorttuja. Tarjolla on ollut kakkua, laatikoita, kinkkua, kalaa ja vaikka mitä. Myös viiniä on ruuan kanssa hörpitty. Ei kovin terveellistä vai mitä? Mutta pitääkö sen aina ollakaan?
Pääasiassa syön terveellisesti ja kuitenkin ihan normaalisti. En ole mitään ihmediettejä kokeillut, mutta tiettyjä ruoka-aineita käyttänyt vähemmän. Parin vuoden ajan ollaan syöty vähemmän viljatuotteita kuten vaaleaa leipää, pastaa ja perunoita. Tilalle on tullut kasvikset ja punainen liha on pääasiassa korvattu vaalealla lihalla.

Kana-parsasalaatti


Maitotuotteita olen vähentänyt paristakin syystä. Mulla on lievä laktoosi-intoleranssi. Siedän pieniä määriä tavallista maitoa, mutta liika laktoosi aiheuttaa ilmavaivoja ja vatsan turvotusta. Aiemmin söin töissä välipalana rahkaa ja mehukeittoa tai hedelmiä ja myös kotona iltapalana oli usein samat tuotteet.
Melkein vuosi sitten mulla diagnosoitiin rasitusastma ja tulin maininneeksi siitä juoksuohjaajalle, joka kertoi jättäneensä maitotuotteet kokonaan, koska ne kerryttävät limaa. Tällöin päätin kokeilla olisiko siitä apua myös itselleni. Kahvimaidon vaihdoin ensin soijamaitoon, mutta koska se menee kokkareiseksi kahvin joukossa, vaihdoin soijamaidon kookosmaitoon. Lisäksi smoothieen olen laittanut luonnonjugurtin tilalle soijajugurttia. Vaikutuksesta en osaa sanoa onko syy maidon pois jättämisessä vai missä, mutta limaa ei kerry niin pahasti enää. Toki olen saanut itselleni myös astmalääkeet. Huomattavin ero on vatsan turvotuksessa. Pahin turvotus on jäänyt pois.

Sitrus-omena-inkiväärismoothie


Nyt kun katson ajassa noin puoli vuotta taaksepäin on pakko myöntää, että kyllä sitä on tullut lipsuttua ainakin kolmen viimeisimmän kuukauden aikana. Töissä tulee otettua automaatista lattea, jossa on laktoositon maitojauhe ja olen taas syönyt välipalaksi tai iltapalaksi kotona turkkilaista jugurttia mehukeiton kera. Samoin jäätelöä ja suklaata on tullut syötyä. Muutenkin herkkuja on uponnut viime aikoina hieman liikaa.
Vuosi on nyt lopuillaan ja uusi alkamassa. Mitään uuden vuoden lupauksia en aio nytkään tehdä, mutta pieniä muutoksia ruokailuun ainakin. Ajattelin testata voinko olla koko tammikuun maidottomalla ruokavaliolla. Tämä tarkoittaa omalta osaltani, että en kuitenkaan ala kaikkien tuotteiden sisältöä lukemaan pilkuntarkasti, vaan sitä, että jätän pois jugurtit, jäätelöt, kahvimaidot, automaattikahvit yms selkeät maitotuotteet. Proteiinin otan lihasta ja pähkinöistä. Kalsium on myös yksi maidon tärkeimmistä ravintoaineista. Mistä sitten aion saada kalsiumia?
Kalsiumia saa hyvin myös soijamaidosta, seesaminsiemenistä, lehtikaalista, manteleista ja appelsiineista.
Kuukauden kuluttua pitäisi jo osata sanoa, onko ollut vaikutusta ja mihin suuntaan. Huomaako sitä vai ei.
Samalla jää taas kaikki turhat viljatuotteet taka-alalle. Aamun kaurapuuro on ainoa, jonka pidän, koska olen huomannut sen olevan paras päivän aloitus itselleni. Täyttää sopivasti ja antaa hyvin energiaa jaksamaan aamupäivän kahvitaukoon saakka. Myös viikonloppuisin ennen pitkää juoksulenkkiä on kaurapuuro mun juttu. Sillä jaksaa juosta muutaman tunnin eikä edes vajaa tunti syömisen jälkeen tule sellainen olo, että aamiainen olisi palaamassa suuhun.

Aamupuuro


Ei siis pastaa tai perunaa lounaaksi vaan kasviksia ja riisiä. Salaattia ja vaaleaa lihaa saatavuuden mukaan. Meillä on töissä aivan loistavat ruokailumahdollisuudet ja joka päivälle on tarjolla useampi lounasvaihtoehto. Myös kasvisruokaa on saatavilla keitto- ja salaattilounaan kaveriksi.
Tammikuussa alkaa siis maidoton kokeilu ja kerron sitten fiiliksiä sen jälkeen. Voi olla, että siitä tulee ihan pysyvä muutos. Jäätelönkin voi korvata sorbetilla ;)

I've heard that leaving dairy products outside Your nutrition could help breathing while running. So I've decided to try at least one month without dairy starting from January. I will also cut down wheat and other grain products as pasta and potatoes. In stead of dairy products I will have soy milk in my coffee, eat seeds, nuts, almonds and kale to get enough calcium. 
I'll tell You after January if I noticed some difference and maybe I will continue with it after January. 

keskiviikko 21. joulukuuta 2016

Mitä päälle pakkaskelillä?

Viime aikoina täällä eteläisessä osassa Suomea ei ole pahemmin saatu nauttia talvesta lumineen ja pakkasineen. Aiemmin lunta oli pikkuisen ja pakkanenkin kävi välillä -15 asteen paikkeilla. Toivottavasti jouluksi saataisi edes vähän lunta valaisemaan. Vaikka
huonolta tuo ennuste näyttää tällä hetkellä.



Muistan vielä ihan selvästi miten ensimmäisenä juoksutalvenani 3 vuotta sitten mietin, että miten koskaan pystyn juoksemaan pakkasella. Olen aina ollut vilukissa, joka viihtyy kylmänä vuodenaikana sisätilossa peiton alla tai jossain etelän aurinkorannoilla. No eka talvi menikin aika pitkälti flunssan ja keuhkokuumeen kourissa, joten marraskuun alun jälkeen pääsin uudestaan juoksemaan vasta maaliskuun alussa ja silloinkin hyvin lyhyitä lenkkejä. Kunnon treenit alkoi vasta huhtikuulla, kun ilmakin alkoi jo lämpenemään.
Koitti seuraava syksy ja kylmät kelit. Heti kun asteet lähenivät nollaa, kaivoin kaapista esille pitkähihaista paitaa, paksua takkia, pitkiä kalsareita ja ostin paksut juoksuhousut. Tavallisissa lenkkareissa meinasi varpaat jäätyä ekoissa treeneissä, mutta olin liian pihi ostamaan talvijuoksulenkkareita. Tuli ekat kylmän kelin treenit. Vedin päälle kaiken tuon edellä mainitsemani, lisänä vielä kompressiosukat, jotka ylettyivät polviin saakka, pipo ja paksut käsineet. Vajaan kilometrin juoksun jälkeen kirosin paksun takin ja tuplahousut jonnekin syvimpään maan rakoon. Hiki valui selkää pitkin ja ohimoilla, ainoastaan varpaat olivat kylmät, koska vauhti ei ollut vielä siinä vaiheessa kovin kova. Tuli risteys, juoksuporukan letka pysähtyi liikennevaloihin. Hikinen selkä jäätyi melkein, tuli kylmä. Taas liikkeelle. Muutama sata metriä ja hiki valui taas. Samalla siinä hiki hatussa juostessa mietin, että miten nämä muut pukeutuvat pakkaskelillä. Osalla oli samanlaiset varusteet kuin itselläni, joillakin taas ohuemmat trikoot, pitkähihainen paita ja ohut juoksutakki. Pipo ja hanskat oli kaikilla, joillakin säärystimet lämmitti nilkkoja ja pohkeita. Kysyin ohjaajalta vinkkiä ja vastaukseksi sain, että kannattaa aina lisätä ilman lämpötilaan +10 astetta, sillä juostessa keho lämmittää sen verran. Eli jos on -5 astetta, tuntuu se lopputreenistä kuin olisi +5 astetta. Nyt tajusin miksi kesällä tuli niin helposti kuuma, jos erehtyi laittamaan pitkät trikoot, kun oli +15 astetta.
Seuraavalla kerralla vähensin hieman lisää vaatetusta ja juoksu sujuikin paremmin enkä meinannut läkähtyä.



Nykyään olen jo sen verran saanut karaistua kroppaa kylmällä kelillä juoksuun, että en kovin nopeasti kaiva paksuja vaatteita esille. Nytkin olen -10 asteessa juossut suhteellisen kevyissä vaatetuksissa. Koska olen vannoutunut kompressiotrikoiden ja -sukkien käyttäjä, pidän ne paksumpien trikoiden alla. Yläkroppaa riittää lämmittämään yksi pitkähihainen juoksupaita, itselläni se on Craftin kerrastopaita, jonka päälle olen pukenut lyhythihaisen juoksupaidan ja 2XU:n ohuen juoksutakin. -10 asteessa on päässä ollut paksumpi urheilupipo, mutta -5 asteen paikkeilla sekin vaihtuu ohuempaan pipoon. Hanskoina on joko ohuemmat sormikkaat tai hieman paksummat toppahanskat.
Ja mitä kenkiin tulee, olen edelleen yhtä pihi ja juoksen joko tavallisissa Adidaksen juoksutossuissa tai liukkaan kelin tullen viime talvena hankkimissani Sarvan Xero nastalenkkareissa. Ja hyvin pärjää.



Jos taas on tiedossa, että edessä on tunti tekniikkatreeniä, kannattaa pukea hieman lämpimämmin, sillä silloin voi tulla hieman seisoskelua tai hiljaisempaa juoksua.
Sadekeli on pahin mahdollinen ainakin loppusyksystä tai alkutalvesta, jos sade on osittain räntää. Vaatteet kastuu, tulee hiki ja tuuli voi olla todella kylmä. Täällä Turun seudulla, kun se tuuli tulee aina mereltä päin. Siihen jos lisätään vielä vesilätäköitä jotka ehkä lopputreenistä alkavat jäätyä. Joskus olisi hyvä olla mukana vaihtovaatteet, kun lähtee treeneihin, mutta sen muistaa aina vasta treenin jälkeen.

Lyhyet kompressiotrikoot (2XU), juoksupaita (Craft), kompressiosukat (2XU), talvijuoksutrikoot (Asics), juoksutakki (2XU), juoksupipo (KariTraa), juoksukäsineet (Craft) ja heijastinliivi. Näillä pärjää vielä -10 asteessa.


Vaikka treenin alussa olisikin kylmä niin kyllä se lämpö tulee viimeistään parin kilometrin juoksemisen jälkeen. Ja jos treenin päätteeksikin vielä paleltaa, et ole juossut tarpeeksi lujaa :D
Meidän treeneissä ei koskaan kannata alkutreenistä sanoa, että on kylmä, se tietää vaan kovempaa juoksuvauhtia ;)

Mitä tässä sitten on opittu? No ainakin se, että vilukissastakin voi tulla talvijuoksija, kunhan vaan totuttaa itsensä kylmään. Villasukat tietysti voisi olla hyvä, jos sellaiset tossuihin mahtuisi tai jos sellaiset edes kaapista löytyisi :D Myös kunnon vanhan ajan säärystimet voisi lämmittää pohkeita sopivasti.



Sunnuntain juoksulenkillä pärjäsi hyvin setillä jossa oli kompressiosukat, lyhyet kompressiohousut eli vähän polven yläpuolelle jäävät, pitkähihainen paita, talvijuoksuhousut joissa on tuulisuoja reisissä ja ohut juoksutakki. Lisänä tietysti vielä ohut juoksupipo, hanskat ja heijastinliivi. Liukkaan kelin vuoksi kengiksi valikoitui Sarvan Xerot nastoineen. Asteet lenkille lähtiessä oli noin nollan paikkeilla.

maanantai 19. joulukuuta 2016

Viikon treenit


Kuten jo aiemmin tuli mainittua, on nyt meneillään hieman kevyempi treenikausi. Loppuviikosta jo huomasi, että keventely tekee hyvää. Olen nukkunut todella hyvin ja saanut ladattua akkuja sen verran, että sunnuntaina aamulla halusin kaivaa esiin lenkkarit ja lähteä lenkille. Jätin juoksun kuitenkin iltaan, koska päivälle oli jo aiemmin suunniteltu muuta ohjelmaa. Toinen mikä on todella hyväksi on tuo liikkuvuustreeni jota tulee tehtyä. Huomaan miten kuin salaa lihasten kasvaessa on liikkuvuus heikentynyt. Pakko kiinnittää enemmän huomiota siihen jatkossakin, että vältytään pahemmilta rasitustiloilta ja vammoilta.



Parin vuoden tauon jälkeen tuli käytyä myös ihan ohjatulla spinningtunnillakin. Ja oli se kauheeta! :D Mä luulin, että kuolen sinne. Siellä oli kuuma, happi meinasi loppua ja jalat veti hapoille. Sykemittari jäi onneksi kotiin. Pitää seuraavaan treeniin muistaa ottaa se mukaan niin näkee oliko se niin rankkaa kuin miltä tuntui. Pitää varmaan jatkossakin käydä spinningissä ainakin talvella, kun en pyöräile muuten. Suunnitelmissa on lisätä vähän muutakin pyöräilyä kuin työmatkoja.


Maanantai, liikkuvuustreeni


  • nousu konttausasennosta A-asentoon, 10 toistoa
  • nousu pöytäasentoon, 10 toistoa
  • lonkan koukistajan venytys toispolviseisonnassa, 2x10 toistoa/puoli
  • etureiden ja lonkan koukistajien venytys toispolvi-istunnassa
  • takareisivenytys korokkeella lantion kierrolla
  • pakaravenytys korokkeen päällä lantion kiertoliike mukana
  • rintalihasten venytys seisten ylävartalon kierrolla
  • leveän selkälihaksen venytys



Keskiviikko, spinning 45 min 
+ venyttely 15 min

Torstai, kehonpainotreeni TRX

  • kyykky 2x30
  • selkäveto 2x30
  • pistoolikyykky 2x30
  • takaolkapääveto 2x30
  • hauiskääntö 2x30
  • vipunosto sivulle käsipainoilla, 2x20 / 2 kg
  • sivulankut 2xmax
  • voimapyörä 3x10
  • vatsarutistus pallolla 3x15




Sunnuntai, juoksu



  • aika 1:05:03
  • matka 9,45 km
  • keskivauhti 6:52 min/km
  • keskisyke 159 bpm
  • kulutus 444 kcal

Mukavaa jouluviikkoa kaikille! 

tiistai 13. joulukuuta 2016

Keventelyä ennen joulua

Paniikki alkaa iskeä. Joulu lähestyy ja joululahjat suurilta osin vielä hankkimatta. Aiemmin syksyllä lupasin itselleni, että hoidan ne ajoissa ettei pääse tulemaan stressiä niistä. No, en mä kyllä vielä stressaakaan, mutta kohta voi olla hetki jolloin se paniikki tulee.
Onneksi nyt on kuitenkin vähän enemmän aikaa, kun Vauhtisammakon ohjatut juoksutreenit jäi tauolle ja jatkuvat vasta tammikuun puolivälin jälkeen. Ei täällä silti ehdi makoilemaan, vaan tehdään vielä salitreeniä, liikkuvuusharjoituksia, kehonhuoltoa ja ehkä jotain aerobistakin. Ajattelin vielä tänään tutustua oman salin ohjattujen tuntien tarjontaan. Jos vaikka menisi niitäkin testaamaan. Vähän se juoksukin houkuttaisi, mutta ei se 1000 km raja kyllä rikki mene tänä vuonna. Ensi vuonna sitten uutta yritystä.

Kauden viimeinen Vauhtisammakon treeni


Vauhtisammakon vuosi ja syyskausi päättyi tuttuun tapaan vetotreeniin, jossa päästiin kapuamaan myös tuttuun tapaan ylämäkeä. Treeni lähti alkuveryttelyn jälkeen Aurajoen rannasta kohti telakkarantaa. Eka veto oli noin 3 km pituinen ja päättyi yhdelle Turun useista korkeista mäistä, Korppoolaismäen korkeimmalle paikalla. Siellä myös juostiin muutama mäkiveto ennen kuin lähdettiin paluumatkalle, jonka aikana juostiin 5 vetoa lisää. Ensimmäinen oli 5 minuutin mittainen, seuraava 4 minuuttia, 3 minuuttia ja 2 minuuttia. Viimeinen veto tuli yllätyksenä. Jokirannasta juostiin Kaskenmäkeä ylös puoliväliin ja käännyttiin Vartiovuoren mäelle ja maalina oli tietysti Tähtitornin viereinen tasanne. Kyllä taas tiesi juosseensa, matkaa taittui hieman yli 10 km. Ja omaksi yllätyksekseni en tarvinnut astmalääkitystä matkan aikana. Eka kunnon treeni moneen kuukauteen, kun selvisin rääkistä ilman Ventolinea :) Aamulla olin tietysti ottanut jokapäiväisen annoksen toista astmalääkettä.

Vähän kevyttä maastavetoa

VersaGrippsit nostoapuna salilla


Viikonloppuna en lähtenyt juoksemaan vaikka ensin oli tarkoitus. En vaan ehtinyt, kun kiertelin huonekalukauppoja. Lopulta onneksi löysin uuden tv-tason viidennestä liikkeestä johon menin. On se hyvä, että tuo ruotsalainen huonekalujätti löytyy ihan kotinurkilta. Sunnuntaipäivä menikin salitreenin, lounaan ja joulumarkkinoiden merkeissä. Illalla vielä laitettiin kaikki laitteet (lue: selvitettiin johtoja) uuteen tasoon ja muutenkin siivosin pahimpia jälkiä. Vähän kynttilöitä ja muita pieniä joulujuttuja olen ottanut esille, mutta suurin osa on vielä laittamatta. Ensi viikonloppuna sitten :)

Mitenkäs muilla tuleeko pidettyä taukoa juoksutreeneistä tai muista treeneistä näin joulun alla? Tai tuleeko kevenneltyä jotenkin?

keskiviikko 7. joulukuuta 2016

Leikkimielistä kisailua

Olen jo aiemminkin kertonut hauskoista ja leikkimielisistä kisoista, joita Vauhtisammakon juoksukoulu meille järjestää aina välillä. Keväällä oli 4 tunnin yöviesti, reilu kuukausi sitten Amazing Frog Race, jossa juostiin ympäri Turkua ja suoritettiin erilaisia tehtäviä.
Tiistaina oli vuorossa Battle of Frogs, Sammakoiden taistelu. Puoli yhdeltätoista oli suuri joukko juoksukoululaisia kerääntynyt Littoistenjärven rannalle pirteässä pakkaskelissä ja kauniissa auringonpaisteessa. Mukaan oli taas lähtenyt eri tasoisia juoksijoita ja innokkaina odotettiin mitä tuleman pitää. Nämä kisat ovat aina suuri mysteeri. Kukaan ei tiedä ennalta millaisesta kisasta on kyse ja mihin kaikkeen sitä joutuu mukaan. Kaikki "tehtävät" selviävät kisan aikana eikä kukaan voi taktikoida etukäteen. Myös säännöt voivat muuttua kisan aikana tai vaikka kesken tehtävän. Liian tosissaan ei kannata mukaan lähteä, koska tällöin on suuri mahdollisuus, että pahoitat mielesi :D

Alkuinfo by Anni


Tiistaina meidät jaettiin kahteen joukkueeseen, jotka eivät olleet edes tasalukuiset. Molemmista joukkueista valittiin Ylikomentaja ja komentaja, itse sain toimia oman joukkueeni komentajana ja tehtäväni oli huolehtia siitä, että oma joukkueeni sai tarvittavat ohjeet ja tiedot tehtävistä jos ylikomentaja oli jossain muualla. No, tätä ei tapahtunut muuten kuin kisan alussa, jolloin sain kunnian vetää alkuvenyttelyt omalle joukkueelleni :)
Alkuun oli tehtävänä kerätä omalle joukkueelleen mahdollisimman paljon tavaraa ja samalla yritettiin vältellä toisen joukkueen "polttamisia" tennispalloilla tai sammakoilla. Ryöstit tavaran vastustajajoukkueen kotipesästä ja yritit juosta sen kanssa omaan kotipesään. Jos sinua heitettiin tennispallolla tai sammakolla, jouduit tekemään joko burpeita tai borshovilaisia askelkyykkyjä oman juoksutasosi mukaisen määräyksen perusteella. Itselläni taisi tulla lähemmäs 50 molempia :D
Kuten lähes kaikissa Vauhtisammakon kisoissa aiemmin ja usein myös treeneissäkin, saimme jälleen kerran nauttia lihaskuntotreenistä. Alun juoksu-ryöstökisan jälkeen oli vuorossa kyykkyhypyt, burpeet ja lankutukset.  Kyykkyhyppyjä teki molemmat joukkueet samanaikaisesti 5 minuutin ajan ja jos jäit huilaamaan tai muuten huijasit liikkeen teossa, sai sinun joukkueesi penaltymiinuksia. Selkeetä vai mitä? :D

Ryöstöretkellä



Burpeita tehtiin 4 minuuttia ja lankutus kesti 3 minuuttia. Burpeissa sai myös penaltya jos laiskotteli. Itse sain penaltya vaikken ymmärtänyt miksi, ehkä tein liikkeen liian hitaasti :D Koskaan ei kannata kyseenalaistaa tuomiota, siitä voi tulla lisäpenaltya :D
Hauska tapa viettää pari tuntia kauniissa talvisäässä Itsenäisyyspäivän aamuna. Jälleen kerran, porukassa on mukavaa treenata ja kisata ja porukka on aivan mahtavaa!
Eikä pidä unohtaa huoltojoukkoja, jotka pitivät huolen, että energiavarastot saadaan täytettyä kisan jälkeen. Tarjolla oli lämmintä mehua ja maukkaita pullia. Suuri kiitos myös heille :)

Ja kisan jälkeen melkein koko porukka koossa :)


Jos kiinnostaa, niin kuvia ja videoita tästä kisasta löytää enemmänkin Instasta @anniliukka ja @vauhtisammakko. Nämäkin kuvat on Annin tai Mikon ottamia ja luvalla lainattuja :)

Annin blogin löydät osoitteesta http://www.lily.fi/blogit/kilometritehtailija
Kannattaa ottaa seurantaan :)

maanantai 5. joulukuuta 2016

Ruissalon poluilla

Joulu lähestyy kovaa vauhtia ja välillä saatiin talvikin kylään. Viime aikoina keli on vaihdellut ja vaihtelut on ollut nopeita. Aamulla töihin mennessä on ollut pakkasta ja päivällä kotiin lähtiessä plussan puolella tai päinvastoin. Viikonlopuksi saatiin ihana lumikerros ja pikkupakkanen. Juuri sellainen talvikeli, josta mä pidän
Viime viikolla ei pahemmin tullut liikuttua. Juuri, kun olin hehkuttanut sitä miten olin päässyt taas treenaamiseen kiinni ja juoksukin alkoi luistaa, sin taas jostain flunssan. Alkuviikko meni kotona sohvalla peiton alla ja pari päivää sen jälkeen vielä oli ihan voimat kadoksissa ja väsytti koko ajan. Annoin kropan levätä kunnolla, en lähtenyt salille tai juoksemaan, vaikka kuinka teki mieli.

Lauantaina vihdoin vedin lenkkarit jalkaan ja lähdettiin miehen kanssa tarpomaan Ruissalon polkuja. Vuorossa viikon polkutreenit. Lunta oli juuri sopivasti, askel ei uponnut hankeen edes metsäpoluilla mutta oli ihanan valoisaa. Ja aurinkokin paistoi ihanan lämpimästi. Matkaa taittui pikkuisen alle 15 kilsaa ja aikaa meillä pienten pysähdysten kanssa meni vartin alle 2 tuntia, keskivauhti oli noin 7:09 min/km ja keskisyke 153 bpm.


Kuuvannokka Ruissalo

Ruissalo

Loikkia Ruissalon poluilla

Ruissalon poluilla

Ruissalon poluilla


Ruissalon maisemia olen aiemminkin hehkuttanut ja hehkutan taas. Kyllä me turkulaiset ollaan etuoikeutettuja, kun meillä on tuollainen ihanuus vai kivenheiton päässä keskustasta. Kauniita luotopolkuja, rantoja ja metsää. Ruissalon saarella järjestetään juoksukilpailuja ja festareita. Siellä on leirintäalue, kasvitieteellinen puutarha, useita ihania kahviloita ja uimarantoja. Ruissalon kallioilla voit istua ihailemassa ohi lipuvaa risteilyalusta, joka on matkalla Turusta Tukholmaan.
Huhun mukaan myös yksi tämän hetken, ehkä myös kaikkien aikojen, suurimmista rockyhtyeistä on ollut esiintymässä Ruisrockissa vuosia sitten. Bändillä oli esiintyminen kesken rantalavalla, kun risteilyalus lipui ohi parin sadan metrin päästä. Yhtyeen solisti keskeytti laulamisen, katsoi suu auki laivaa ja totesi "What a f**k??!! Kyseessä oli kuin olikin Metallica ja James Hetfield :D

No, me ei lauantain lenkillä nähty risteilyaluksia eikä Metallicaa, mutta lenkki oli hyvä. Ja jälleen yksi lenkki, josta selvisin ilman astmalääkitystä lenkin aikana. Aamulla olin tietysti ottanut lääkkeen normaalisti, kuten joudun joka aamu ja ilta ottamaan. Alan luottaa siihen, että se lääkitys vielä saadaan tasapainoon ja pystyn juoksemaan normaalisti ilman, että tarvitsee pelätä mahdollista kohtausta. Ja hyvä niin, tuli ilmoittauduttua perjantai-iltana Paavo Nurmi maratonin puolikkaalle ja ensi kesänä ensimmäistä kertaa juostavalle PNM Trailsille. Uusi polkujuoksutapahtuma ihan kotikulmilla. Itse ilmoittauduin mukaan noin 23 km lenkille, joka juostaan Kurjenrahkan alueella.
Alkaa siis vielä paremmin selkiytymään kesän ohjelma. Kymppi Aurajoen Yöjuoksussa, 12 tai 21 kilsaa Bodom traililla, jos pääsee ilmoittautumisessa läpi, kun se aukeaa tammikuussa, 10 km Forssan Suvi-illassa, puolikas Paavo Nurmella, 30 km Ylläksellä NutsPallas2017 polkujuoksussa ja 23 km PNM Traililla. Ja koska Berliiniin ei päästy arvonnassa läpi, niin näyttää siltä, että maratoni jää juoksematta ensi vuonna. Ehkä tuo NutsPallas korvaa maratonin. Ja voihan sitä vielä yrittää vaikka Vaarojen maratonille Kolille jos tuntuu siltä, ettei edellä mainitut riitä :D

Sunnuntaina kävin myös salilla. Ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun hieroja avasi mun yläselkää ja lapaluiden aluetta, tein pystypunnerruksia ja ylöstyöntöjä. Ja ensimmäistä kertaa pariin vuoteen sain tehtyä pystypunneruksen lähes puhtaasti. Molemmat puolet tangosta nousi samalle tasolle eikä toinen jäänyt alemmaksi, kuten aiemmin jumin takia. Treenin jälkeen vielä roikuin hetken leuanvetotangosta ja selästä kuului rutina, kun nikamat menivät paikoilleen. Ja jälleen kerran sain todeta, että kaikki salilaitteet on tehty hieman minua isommille ihmisille. Päästäkseni roikkumaan tuosta kehikon tangosta, jouduin kipuamaan boksin päälle :D

Tämä tarvittiin...

... jotta pääsin tuonne

Tällä viikolla onkin Vauhtisammakon syyskauden viimeinen treeniviikko ennen joulutaukoa ja luvassa on kisaamista joukkueittain, normaalit intervallitreenit ja hallicooper. Joulutauon aikana ei kuitenkaan kokonaan luovuta juoksusta vaan silloin tehdään enemmän omia treenejä. Kevätkausi alkaa taas tammikuussa. Jos et vielä ole ilmoittautunut mukaan kevätkaudelle, tee se nyt! Mukaan pääsee vaikkei olisi aiemmin Vauhtisammakolla käynyt tai juossut lainkaan. Kaikille löytyy omat tasoryhmät. Mukaan vaan hulvattomaan juoksuporukkaan!  

torstai 1. joulukuuta 2016

Liikuntaa myös lomalla?

Voiko myös lomalla harrastaa liikuntaa samalla tavalla kuin kotona? Miksei?
Me miehen kanssa molemmat harrastetaan ja liikutaan paljon. Molemmat juostaan ja käydään salilla, lisäksi mies on alkanut harrastaa pitkin metsiä pyöräilyä fatbikella. Ja molemmat pyöräillään myös työmatkoja jonkin verran. Välillä liikunnasta on hyvä pitää taukoa tai ainakin hieman kevennellä treenejä.

Juoksua rannalla


Viime kesänä Rodoksella lomaillessa tuli napattua mukaan matkalle myös lenkkarit ja käytiinkin rannalla ja hotellin lähistöllä juoksemassa hieman intervalleja. Uudet maisemat houkuttelevat aina liikkumaan ulkona, mutta omalta osaltani helteessä juoksu on todella raskasta ja tuollakaan en saanut itsestäni irti tehoja kunnolla. Tuli kuitenkin juostua vähän ja sekin on parempi kuin ei ollenkaan.
Ja ollaan me juostu myös Lontoossa siellä lomaillessa 2,5 vuotta sitten. Silloin vielä treenattiin molempien ekaa puolimaratonia varten.

Lenkillä Lontoossa


Nyt meidän liikunta- ja juoksuharrastus tullut siihen pisteeseen, että valitaan lomakohteet sen mukaan missä olisi kiva myös liikkua joko juosten tai pyöräillen. Ensi kesänä ollaan suuntaamassa Ylläkselle NUTS Pallas 2017 tapahtumaan ja mökkiä ollaan sieltä vuokraamassa muutamaksi päiväksi. Aikomuksena on lähteä tunturin juurelle jo muutama päivä ennen juoksua ja tutustua ympäristöön kevyillä lenkeillä. Innolla jo odotan reissua ja uusia maisemia. Ylläkselle matkustaminen Etelä-Suomesta on vielä pieni kysymysmerkki, mennäkö lentäen ja vuokrata auto kentältä vai ottaa oma auto mukaan ja mennä auto-junalla? Koko matkaa ei ole aikomuksena ajaa, sillä mies ajaa muutenkin joka viikko ihan tarpeeksi työnsä puolesta.

Siitä seuraava reissu on näillä näkymin syyskuun alussa Pohjois-Italiaan, kun mies täyttää pyöreitä vuosia.  Siellä on tarkoitus yhdistää penkkiurheilu ja pyöräily, ehkä myös juosta hieman. Tuo matka on vasta suunnitteluasteella ja vinkkejä otetaan mielellään vastaan. Kamera tulee myös kulkemaan kaikilla reissuilla mukana.
Tämän synttärireissun lisäksi tulee mahdollisesti vielä yksi reissu syksylle, nimittäin Berliinin maratonreissu, jos käy tuuri arvonnassa. Sitä mietitään siten tulosten tultua :D
* Edit, ei onnestanut arvonnassa, eli Berliinin reissu jää väliin ensi vuonna. Ei muuta kuin plan B kehiin :)

Ihan selkeästi meillä alkaa matkakohteet valikoitumaan erilaisten liikuntatapahtumien mukaan. Tämä tietää myös reissukustannuksia, mutta onneksi netistä löytyy paljon eri vaihtoehtoja joista valita, kun vaan jaksaa hieman etsiä. Samalle ajankohdalle voi löytyä huomattavia hintaeroja. Lentojen hinnat riippuu aika paljon siitä, milloin varaa lennot, lentojen lähtöajasta ja välilaskujen määrästä.

Majoituksissa on paljon eroa. Kannattaa miettiä tarvitseeko majapaikan ihan kaupungin ytimestä vai onko valmis käyttämään julkisia kulkuvälineitä ja saamaan majoituksen hieman edullisemmin.
Meillä on kokemusta suurten "verkkokauppojen" kautta ostetuista yöpymisistä, AirBnb:stä ja suoraan hotelleilta varatuista palveluista. Yhden suuren hotelliverkkokaupan kautta toki Visa-kortin tiedot oli kaapattu vuosi sitten ja tämä ketju jäi pois meidän käyttämien palveluntarjoajien joukosta. Onneksi vastaavia löytyy muitakin.
Pääasiassa meidän matkat on tehty omatoimimatkoina, lennot ja hotellit on varattu erikseen ja lentokenttäkuljetukset varattu itse. Helppoa ja yleensä edullisempaa kuin pakettimatkan ostaminen.

Osataan me onneksi lomailla myös ilman liikuntaa. Rodoksen reissulla tuli kyllä enemmän makoiltua rannalla, kuin juostua. Mutta helteessä kävely ympäriinsä kävi melkein urheilusta :D
Ja välillä otetaan irtiottoja arjesta, ajetaan vaikka Helsinkiin viikonlopuksi, ollaan yö hotellissa, käydään syömässä hyvin ja kierrellään kaupungilla. Ihan mukavaa sekin välillä :)

keskiviikko 30. marraskuuta 2016

127 km jäljellä

Juoksuharrastuksen alkumetreillä sain synttärilahjaksi Suunto Ambit2 S White urheilukellon, jossa on sisäänrakennettu sykemittari (vyössä), gps ja Suunto Apps. Siitä lähtien olen saanut lähes kaikista juoksu- ja pyörälenkeistä dataa talteen Suunnon Movescountiin.
Aiemmin olen mielenkiinnosta käynyt välillä katsomassa viikon treenien matkat ja syketasot. Nyt jälleen kerran flunssassa, tällä kertaa kurkkukivun ja kuumeen kanssa, sohvalla maatessa aloin käymään läpi treenimääriä aikojen alusta tähän päivään.
Aika mielenkiintoista tietoa... Kyllä huomaa milloin on sairasteltu ja milloin päästy juoksemaan kunnolla. Esimerkiksi lokakuussa tänä vuonna juoksua on ollut alle 10 km koko kuukauden aikana, kun taas toukokuussa kilsoja oli kertynyt juoksemalla 126.

Tämän vuoden ylivoimaisesti tärkein ja ikimuistettavin juoksu oli syyskuun puolivälissä Tallinnassa juoksemani maratoni. Ensimmäinen maratoni heinäkuussa jäi kesken helteen ja astmakohtauksen vuoksi noin 26 km kohdalla. Vähän sen jälkeen tein päätöksen yrittää uudestaan syksymmällä. Yhdessä miehen kanssa juostiin maaliin saakka Tallinnassa parista hengenahdistuskohtauksesta huolimatta. Maaliin tullessa ensifiilis oli pettynyt, aikaa kului reilu puoli tuntia tavoitellun ajan, mutta jo vartti maaliintulon jälkeen alkoi voittajafiilis tulla esiin. Mä voitin itseni, mä voitin astman. Olin juuri juossut 42,195 km!



Tässä vielä vähän vertailua näiden vajaan 3 vuoden ajalta, jolloin olen ylipäätään juoksua harrastanut.

Vuosi 2014

  • 626,90 km 
  • 88 h 30 min
Vuosi 2015
  • 731 km 
  • 99 h 35 min
Vuosi 2016 marraskuun loppuun
  • 874 km
  • 120 h 27 min
Nyt olisi sitten 127 kilsaa juostava tämän loppuvuoden aikana, jotta saan rikki 1000 km rajan. Se tietää reilua 30 km per viikko eli pitäisi olla saavutettavissa. 
Ja ensi vuodelle tietysti uusi tavoite, 1200 km ;)

Luvassa seuraavalle vuodelle paljon mäkitreenejä, porrastreenejä ja muita kivoja juttuja, ainakin jos Vauhtisammakon treeneihin on luottaminen :D 

maanantai 28. marraskuuta 2016

Juoksupainotteinen viikko

Marraskuu lähenee loppua ja joulu lähestyy kovaa vauhtia. Vielä en kuitenkaan ole kaivanut esille joulukoristeita, mitä nyt muutamat kynttilät palaa iltaisin. Ensi viikonloppuna olisi tarkoitus leipoa pipareita ja juoda glögitkin.
Mulla oli perjantaina työpaikan pikkujoulut, mutta koska lauantaina oli tarkoitus lähteä polkulenkille, en ollut kovin pitkään juhlissa. Itse asiassa tilasin itselleni kyydin yhdeksän aikaan, kun mies lähti kotiin juoksutreeneistä :D




Viikko on ollut aika pitkälti juoksupainotteinen, mutta myös lihaskuntotreeniä on ollut. Salilla kävin kaksi kertaa viikon aikana ja myös juoksutreeneissä oli hieman lihaskuntoa. Sekä keskiviikkona, että torstaina tehtiin juoksun lisäksi burpeita ja borshovilaisia askelkyykkyjä ja lisänä muutamia muita jalkojen lihaksia vahvistavia liikkeitä. Torstaina jalat olivat jo treenin alussa hieman hapoilla edellisen päivän treeneistä, mutta päättäväisyydellä vedettiin treeni läpi.

Aurinkoista polkua

Lätäkkö polulla


Lauantaina suunnattiin miehen kanssa taas Karevan kierron lenkille. Tällä kertaa ylitettiin myös Karevan suo ja jatkettiin matkaa aina Maskun Rivieralle saakka. Kierrettiin suo toiselta puolelta ja palattiin Kullaanvuoren takaa takaisin Raisioon. Hieman oli karttamerkit hakusessa tai eihän meillä karttaa edes ollut, vaan oltiin katsottu Movescountin kautta lenkkiä etukäteen ja reitillä piti olla myös hyvät opasteet. Silti Maskun kuopille tultuamme jouduttiin etsimään opasteita jonkin aikaa, sillä ne eivät näkyneet tielle siihen kohtaan, johon tulimme metsäpolulta. Mies oli lähdössä vasemmalle, kun itsepäisenä sanoin, että suunta ei voi olla oikea ja lähdettiin minun valitsemaani suuntaan eli oikealle. Parin sadan metrin päästä näkyikin taas uusi opastemerkki ja tiedettiin suunnan olevan oikea.
Reitti on suhteellisen hyväkuntoista polkua pääosin ja joissain paikoin oli myös ihan uutta pitkospolkua. Silti jouduttiin välillä hyppelemään vesilätäköiden ja ojien yli. Maisemat oli todella kauniit, vihreää sammalta ja puustoa, välillä suopohjaa ja välillä kallionousua. Vaihtelevassa maisemassa lenkki sujuu nopeasti ja välillä ihan huomaamatta on juossut muutaman kilometrin.
Meillä tuli toki matkan aikana muutama pakollinen pysähtyminen tankkaustaukoineen ja valokuvailuineen. Sykkeet pysyivät mukavasti alhaalla ja astma pysyi piilossa koko matkan ajan. Voin sanoa, että nautin koko lenkistä todella paljon. Välillä vaan nauratti, kun tuli mieleen tuo kesän haaste, 30 kilsaa Ylläksen rinteillä ja ympäristössä. Hullu se pitää olla, kun sinne vapaaehtoisesti on lähdössä. Keväälle on onneksi suunniteltu myös lyhyempää polkujuoksua Bodom Traililla.
Ensin se hurahti puolimaratoniin, sitten haastoi itsensä kympille ja maratonille, nyt mennään jo poluille. Mitä seuraavaksi? Triathlon? Hmm... Miksipä ei :D Se varmaan on sitten seuraavan kesän tavoite, Triathlon sprintti. Mutta ennen sitä pitää kyllä mennä vapaauinti-kurssille :D

Karevansuo


Marras-joulukuun vaihteessa saadaan myös tietää lähdemmekö syyskuun lopulla ensi vuonna Berliiniin juoksemaan maratonia. Arvonnan tulokset julkaistaan silloin. Jänniä aikoja eletään.

Tässä vielä viime viikon treenit koottuna.

Maanantai, juoksu

  • 0:37:12 h / 5,7 km
  • keskisyke 155 bpm
  • vauhti 6:30 min/km
  • kulutus 265 kcal
Tiistai, lepopäivä ja hieronta

Keskiviikko, juoksu + lihaskunto
  • 1:02:05 h / 5,19 km
  • keskisyke 145 bpm
  • kulutus 351 kcal
Torstai, juoksu + lihaskunto
  • 0:54:18 h / 4,86 km
  • keskisyke 149 bpm
  • kulutus 335 kcal
Perjantai, lepopäivä

Lauantai, polkujuoksu
  • 2:17:00 h / 14,23 km
  • keskisyke 142 bpm
  • kulutus 720 kcal
Sunnuntai, salitreeni
  • kyykyt, 5x42.5kg / 5x50kg / 5x55kg
  • tempaus, 5x5 / 20 kg
  • etukyykky, 3x5 / 20 kg
  • kylkirutistus, 3x10+10 / 10 kg
Juoksuista en jaksanut laskea keskivauhtia, koska mukana oli lihaskuntotreenit ja poluilta myös tankkaustauot. Pitäisi varmaan jossain vaiheessa opetella tauottamaan pysähdysten ajaksi. Tai siis usein muistan kyllä laittaa ajanoton tauolle, mutten kuitenkaan muista käynnistää sitä uudestaan :D

Tällä viikolla on myös edessä juoksua ainakin tiistaina ja torstaina. Ja viikonloppunakin varmaan tehdään taas polkulenkki jossain lähimaastossa. Salillakin varmaan tulee käytyä kerran pari. 

keskiviikko 23. marraskuuta 2016

She's going Nuts!

Hetken mielijohteesta ja sosiaalisen median johdattelemana tuli tehtyä nopea päätös. Tiistaina illalla klo 18 aukesi ilmoittautuminen vuoden 2017 Nuts Pallas polkujuoksutapahtumaan. Niinhän siinä sitten kävi, että tuli laitettua ilmoittautuminen kisaan :D Ja samalla ilmoittautumisella pääsi myös tuo toinen puoliskokin mukaan.



Päämatkalle, joka on ruhtinaalliset 134 km emme kuitenkaan ole vielä näillä juoksukokemuksilla lähdössä, vaan 30 km lenkille. Uskoisin siitäkin tulevan tarpeeksi haastetta, sillä saamani tiedon mukaan reitillä on jopa 1248 nousumetriä.
Tämä tietää vain yhtä asiaa... Treeniä, treeniä, treeniä ja paaaaljon treeniä. Onneksi on 8 kuukautta aikaa vielä treenata poluilla ja maantiellä. Suurin osa vapaa-ajasta tulee siis kulumaan joko salilla tai juostessa, ehkä myös pyöräillessä.
Vielä pari seikkaa on tekemättä. Yöpaikka pitäisi saada varattua ja myös kulkuneuvo päättää. Mutta eiköhän ne vielä selviä.

Nyt tulee Salomoneille vielä enemmän käyttöä :D

Salomon S-Lab

maanantai 21. marraskuuta 2016

Polkujuoksua Karevan kierrolla

Nyt on uudet Salomonit testattu! Lauantaiaamuna pakattiin miehen kanssa itsemme autoon heti aamupalan jälkeen ja ajettiin läheisen aakkoshuoltamon pihaan. Auto parkkiin, Camelbak selkään ja tossua toisen eteen.
Mies on aiemmin käynyt fatbikella kiertämässä samoja polkuja, vaikkakin hieman pidemmällä  mittakaavalla. Hänelle reitti oli tuttu, mutta itselleni uusia maisemia.
Matkaan lähdettiin varovaisesti tunnustellen, sillä viimeksi tiistain treeneissä sain turvautua astmalääkkeen apuun. Jo alkumatkasta päätin, etten katso sykkeitä koko matkan aikana ja nopeuskin sai mennä piiloon näkyvistä. Riitti kun näki kulutetun ajan ja tarvotun matkan.
Ensimmäinen kohde juoksulenkillä oli Kullaanvuori, joka sijaitsee Raision ja Ruskon rajalla ja kohoaa korkealle ylle puiden latvojen. Kirkkaalla säällä sieltä voi tunnistaa joitakin Turun alueen nähtävyyksistä. Lauantaina vaan sattui olemaan pilvinen ja synkkä keli.
Itselläni alkoi Kullaanvuorelle noustessa pohkeet kramppaamaan ja pistettiin kävelyksi. Hapotti kunnolla. Onneksi hapotus hellitti ja uskalsin nousta ylös näkötorniinkin. Maisemat oli mahtavat, mutta tuulisella säällä torni huojui hieman epämukavasti.

Kullaanvuoren huippu

Huipulta näkee kauas

ja pääsee moneen eri suuntaan


Kalliolta lähtiessä oli mukavaa laskua jonkin matkaa ja jalat sai hieman levätä. On tuo poluilla ja maastossa juoksu aika paljon rankempaa kuin tasamaalla askeltaminen. Keskikehon hallinta paranee ja myös keskittyminen on oltava hallussa, ettei astu vahingossa juurakoiden päälle ja liukastu. Lauantaina myös kalliot oli märät ja liukkaat, mutta hyvin nuo uudet tossut pitivät, ei liukunut yhtään. Muutaman kerran ilmeisesti keskittyminen herpaantui, sillä vähän jäykempi vasen nilkkani nappasi lukkoon ja vihlaisi.

Salomon S-Lab Speed ja Gin Gins


Matkaa jatkettiin hetken aikaa Karevan kierron reittiä pitkin, mutta käännyttiin takaisin päin koska aika oli rajallinen. Ensi kerralla sitten koko lenkki :)
Pakko myöntää, että kyllä tuo polkujuoksu oli kaikin puolin niin mukavaa, että jatkoon menee! Maisemat vaihtuu, polut kiertelevät, ilma on raikas ja haasteita saa varmasti. Ja uskon, että tuosta polkujuoksusta saan myös apuja peruskunnon nostamiseen. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että kunto olisi huomattavasti heikompi kuin viime keväänä. Astmakohtauksia tulee helpommin, tai sitten vaan vedän itseni enemmän äärirajoille. No, oli miten oli, toivon parannusta tämän hetkiseen ja lauantaina ei ollut yhtään hankaluuksia hengityksen kanssa. Ehkä johtui siitä, että välillä pysähdeltiin ihailemaan maisemia.

Polkujuoksua




Uusista kengistä sen verran, että ensituntuma oli mahtava! Kenkä istui jalkaan kuin mulle tehty. Kanta upposi kuppiin ja pysyi siinä, jalka pysyi tukevasti paikallaan. Nauhojen pikakiinnitys toimi hyvin, vielä kun opin laittamaan nauhat niille tarkoitettuun "pussiin" niin ne eivät ole vaarassa jäädä kiinni mihinkään. Ulkopohja piti hyvin märällä polulla ja myös kalliolla. Lätäköitä tuli kierrettyä kunnolla vanhasta tottumuksesta, mutta hieman upottikin joissain kohdin ja silti jalat pysyivät kuivina. Vesisateelta onneksi vältyttiin, sillä se alkoi juuri, kun pääsimme takaisin autolle.
Matkaa taittui reilu 8 kilometriä ja aikaa meni puolitoista tuntia kaikkine pysähdyksineen. Ainakin Kullaanvuoren päällä pidettiin noin 10 minuutin tauko.
Polkujuoksua voin kyllä suositella kenelle tahansa juoksua harrastavalle, eikä sitä tarvitse heti niitä uusia kenkiä hankkia, myös ihan perus Adidaksilla tai muilla vastaavilla pärjää hyvin.

torstai 17. marraskuuta 2016

Polkujuoksu tutuksi

Muutaman kerran syksyn aikana olen käynyt juoksemassa itselleni erilaisessa maastossa. Aiemmat juoksut on pääsääntöisesti juostu asfalttipohjalla, osittain soralla. Loppukesästä mies sai houkuteltua mukaan kokeilemaan polkujuoksua ja innostuin siitä tietysti. Poluilla juostessa saa olla koko ajan silmä tarkkana, jotta tietää mihin jalkansa laskee ettei tule kompastumisia tai liukastumisia. Se myös vaatii hieman enemmän kehon hallintaa kuin tasaisella juoksu. Ja tietysti uudet haasteet on aina paikallaan :)
Nuo syksyn polkujuoksut juoksin ihan samoilla juoksukengillä, kuin muutkin juoksutreenit tai kisat. Niin kauan kun alusta on kuiva ja maasto ei pahemmin vaativa, pärjää noilla peruskengillä ihan hyvin. Kuukausi pari sitten aloin pyörittelemään mielessä ajatusta osallistua johonkin polkujuoksukisaan ensi vuonna ja tällöin pitää aloittaa polkutreenitkin jossain vaiheessa. Talvella olisi tietysti voinut hyödyntää viime vuonna ostamiani nastakenkiä, mutta kun viikonloppuna kauppareissulla osui silmään edulliset Salomonin S-lab Speedit, oli ne pakko noukkia urheiluliikkeen vihreään ostoskoriin. Kokeilin myös kilpailevan merkin tossua jalkaani, mutta istuvuus ei ollut ihan yhtä hyvä kuin valitsemassani parissa. Vielä, kun pääsen testaamaan tossuja, niin voin kertoa tarkemmin käyttökokemuksista.

Salomon S-lab Speed polkujuoksuun


Ja tulihan siinä sitten samalla katsottua hieman tarkemmin ensi vuoden polkujuoksutapahtumia. Vielä ei mitään päätöksiä ole tehty niiden suhteen, katsotaan ensin miten Berliinin maratonin arvonnassa käy.


tiistai 15. marraskuuta 2016

Gluteenitonta siemennäkkileipää iltapalaksi

Innostuin taas viikonloppuna tekemään iltapalaksi jo aiemminkin todella herkulliseksi todettua siemennäkkileipää. Se on hyvää ihan sellaisenaan, mutta myös erilaiset tuorejuustot tai ilmakuivattu kinkkukin maistuu näkkärin kanssa.
Oma versioni on gluteeniton vaihtoehto, vaikka meillä ei varsinaisesti gluteenitonta ruokavaliota noudatetakaan. Olen vain huomannut voivani paremmin ja vatsan turvotus on vähentynyt lopetettuani ylenpalttisen vehnän käytön.

Siemennäkkileipä


Pidemmittä puheitta reseptiä kehiin myös teille :)

  • 3 dl auringonkukansiemeniä
  • 0,5 dl hampunsiemeniä
  • 0,5 dl pellavansiemeniä
  • 0,5 dl seesaminsiemeniä
  • 1 dl kaurahiutaleita (tarvittaessa gluteenittomia)
  • 2 rkl perunajauhoja (itse käytin maissijauhoja)
  • 1-1,5 tl suolaa
  • 3 munaa (M-koko)
Sekoita kaikki kuivat aineet keskenään kulhossa, lisää munat ja sekoita tasaiseksi.
Levitä taikina leivinpaperin päälle uunipellille mahdollisimman ohueksi levyksi.
Paista 175-asteisessa uunissa noin 25 minuuttia tai kunnes pinta on kauniin kullanruskea ja näkkäri on rapeaa.
Jos haluat tasaisia paloja, leikkaa näkkärilevy paloiksi veitsellä heti uunista ottamisen jälkeen. Muuten voit antaa levyn jäähtyä ja murtaa myöhemmin sopiviksi paloiksi, kuten minä tein.
Siemennäkkileipä

Siemeniä ja hiutaleita voit vaihdella ihan oman makusi mukaisesti ja testata erilaisia yhdistelmiä. Maissijauho antoi mukavan oman sävynsä näkkärille, kuopuksen mielestä ne tuoksui ja melkein maistuikin popcornille. 
Helppo ja nopea vaikka välipalaksi. Suosittelen!

maanantai 14. marraskuuta 2016

Juoksu ja rasitusastma

Torstai ilta, askel rullaa, jalkojen alla on ihanasti valaisevaa lunta ja ilmassa pakkasasteita juuri sopivasti, noin -7. On viikon intervallitreenien aika ja paikkana Kupittaan puisto. Mukana suuri joukko samanhenkisiä Vauhtisammakkolaisia. Alkutreenin aikana jo kiroat, ettet ottanut jalkaan nastalenkkareita, mutta onneksi tavallisillakin Adidaksilla pääsee hyvin eteenpäin, kun hieman varoo ja katsoo minne astuu. Vauhti tasaantuu 5:30 min/km paikkeille ja muistat taas kuin kivaa treeneissä on. Tauko on ollut ihan liian pitkä, mutta kolmannet treenit flunssan jälkeen antaa taas uskoa siihen, että kyllä musta taas ensi vuonnakin maratonille on.
Noin 6 kilometrin jälkeen alkaa henkeä ahdistaa, keskity hengitykseen nyt. Nenä kautta sisään ja suun kautta ulos, muista hengityksen tahti, kaksi lyhyttä henkäystä sisään ja yksi kevyt ulos. Kyllä se siitä tasoittuu. Muista ryhti, älä päästä hartioita kasaan, pidä lantio ylhäällä. Hemmetti kun on liukastakin. Yes! Kierros taas täynnä ja voin hengähtää hetken ennen seuraavaa vetoa.
Sitten se tulee. Taas kerran jostain ihmeestä henkitorveen tulee läppä, joka menee kiinni, henki ei kulje kunnolla, hengitys vinkuu. "Nojaa polviin", käskee ohjaaja. Nojaan polviin, vedän happea, ei mene perille saakka. En anna itseni hätääntyä, tiedän, että kyllä se ohi kohta menee. Ventoline on mukana Flipbeltissä, en vielä kaiva sitä esille. Muutama hengitys vielä. Vähän alkaa jo menemään happea perille saakka. Ja viimein, saan vedettyä yhden syvemmän hengityksen, joka menee keuhkoihin saakka. Pikkuhiljaa hengitys tasaantuu taas, vinkuminen lakkaa ja uskallan nousta seisomaan suorana.
Hengityksen tasoituttua lähden mukaan juoksemaan, hölkkäämään hieman rauhallisempaa vauhtia hetkeksi. Pystyn jo taas puhumaan hieman ja päätän jatkaa treenejä. Treenien loppuun vielä yksi noin 5:30-5:40 min/km veto ja loppuhölkkä.

Astmalääkkeet


Kotiin päin ajaessa mietin, että tätäkö tämä nyt on koko talven ajan ja epävarmuus iskee taas. Miten mä koskaan pystyn juoksemaan kokonaista maratonia? Siis juoksemaan ilman välikävelyitä, kuten tuo ensimmäinen meni. Uskallanko lähteä mukaan pitkille lenkeille mukaan? Mitä jos kohtaus tulee jossain monen kilometrin päässä lähtöpaikasta. Yksin en ainakaan voi lähteä pitkille lenkeille. Fiilis laskee taas, mutta samaan aikaan endorfiinit pitää hyvää treenin jälkeistä fiilistä myös yllä. Punnitsen hyviä ja huonoja puolia, mietin pahimpia asioita, joita voi eteen tulla lenkillä tai treeneissä. Tulen siihen loppupäätökseen, että pahin, joka voi tapahtua on se, että joudu kävelemään kesken lenkin, ehkä ottamaan astmalääkettä. Yksin lenkille lähtiessä voisin tietysti napata mukaan bussikortin ja suunnitella lenkit siten, että pääsen suhteellisen helposti bussilla jos oikein paha kohtaus tulee.
Juoksulenkin jälkeen on aina hyvä fiilis ja oma kehitys on ollut loppupeleissä aika huima, kun ajattelee reilu pari vuotta taaksepäin. Eikä sitä maratoniakaan pidä unohtaa. Mä olen kuitenkin juossut sen maratonin. Maaliin pääsin, vaikka astmakohtauskin yllätti kesken matkan. Kävellä piti välillä, mutta maaliin asti pääsin ja jopa alle 5 tunnissa. Eihän se ole lähelläkään tavoitetta, jonka olin itselleni asettanut, mutta aina sitä ei heti pääse tavoitteisiin. Pitää vaan jatkaa treenejä eikä luovuttaa. Löysin itseni jälleen lauantaina viikon kevyeltä lenkiltä ja porukassa mentiin taas.
Viimeksi jo avasin ensi kevään ja vuoden tavoitteita ja näissä pysytään! :)


Juoksun lisäksi tällä viikolla on käyty myös salilla ja kehoa huollettu hierojalla.

Maanantai, 
lepopäivä, 
jooga

Tiistai,
hieronta
sisäpyöräily salilla, noin 40 min

Keskiviikko,
salitreeni, kevyt 

  • pystypunnerrus, 3x5/20 kg
  • penkkipunnerrus, 3x5/20 kg
  • vipunostot sivulle, 3x12/4 kg
  • ojentajatalja, 3x10/10 kg
Torstai,
juoksu, intervallit
  • 5x1,5 km           5:30 min / km
  • 1x0,8 km           6:20 min / km
  • keskisyke 152 bpm
  • kulutus 436 kcal
Perjantai,
lepopäivä

Lauantai,
juoksu
  • 1:03:06
  • 8,38 km
  • keskisyke 152 bpm
  • kulutus 404 kcal
Sunnuntai,
salitreeni
  • kyykyt, 5 x 25 kg / 5 x 30 kg / 5x 35 kg
  • maastavedot, 5 x 30 kg / 5x 35 kg / 5 x 40 kg
  • kylkitaivutus, 3x10+10 / 10 kg
venyttelyt

Kehonhuoltoa

Kehonhuoltoa