Flunssaa ja aggressioita
Terveiset sohvan pohjalta! Niin siinä kävi, että vaikka kuinka yritin pakoilla niin kyllä se flunssa minutkin kiinni sai. Eilen aamulla heräsin kurkkukipuun ja tajuttomaan väsymykseen. Pientä kuumeenpoikastakin oli. Mies täällä meillä on ollut kipeänä jo 5-6 viikkoa, kurkkukipua ja kauhea yskä sillä on ollut. Kuumetta ei kuitenkaan ainakaan pahemmin. Onneksi kävi lopulta lääkärissä ja sai lääkkeet jos vaikka parantuisi ja olisi kohta taas treenikunnossa. On se aika tylsä yksin treenata, kun on tottunut siihen, että on toinen koko ajan tsemppaamassa tai enemmänkin vahtimassa etten luista treeneistä tai mene siitä missä aita on matalin. :)
Eilinen päivä meni siis kotona sohvan pohjalla sekin. Nukuin puoleenpäivään ja olin hereillä muutaman tunnin ja taas nukuin pari tuntia. Illalla jaksoin olla hereillä pari-kolme tuntia, mutta yöunet maittoi taas oikein hyvin. Tämä päivä menee vileä kotona. Kurkkukipu on vielä olemassa, mutta pikkuisen jo hellittää, kuumetta ei tällä hetkellä ole. Ehkä mulla on sen verran rautainen yleiskunto ettei noi pöpöt pääse kunnolla kimppuun. :D
Huomiseen mennessä pitäisi tervehtyä, koska illalla olisi Logomossa Apulannan keikka ja sitä ei halua missata! Olin ovela kun ostin miehelle synttärilahjaksi kaksi lippua. Sanoin kyllä ensin, että saa ottaa jonkun kaverin mukaan, mutta mä pääsenkin nyt sitten itse mukaan. Ihan kiva.
Olen tässä kotona makoillessani miettinyt paljon tätä blogin kirjoittamista ja lukenut muiden blogeja, vanhoja tuttuja ja myös uusiin olen tutustunut.
Eilen sain taas lukea yhden tutun bloggaajan saamasta negatiivisesta palautteesta, tai oikeastaan palaute ei ollut mennyt hänelle suoraan, vaan keskustelupalstalla oli keskusteltu siitä, kun bloggaaja vaihtaa sivustoa jossa kirjoittelee. Oli spekuloitu sitä miksi hän vaihtaa sivustoa, onko kyseessä ehkä raha tai onko hänet potkittu pois nykyiseltä sivustolta, koska ei ole tarpeeksi lukijoita. Siellä oli myös kommentteja siitä miten bloggaaja on muuttunut alkuajoista, no eiköhän me kaikki muututa. Ja se, että henkilön hymy olisi nykyään väkinäistä eikä luonnollista kuten alkuaikoina. No sitäkään en allekirjoittaisi. Puhuttiin ahneudesta, kirjoitusvirheistä, ihmeteltiin fitnessbuumia ja vaikka mitä. Itse ihmettelen suuresti miksi jotkut viitsivät lukea blogia josta ilmeisestikään eivät pidä. Tai miksi lukevat blogeja jos toisen onnistuminen siten, että saa bloggaamisesta itselleen ansiotyön, aiheuttaa suunnatonta kateellisuutta? Nämä kommentoijat eivät ilmeisesti ymmärrä ollenkaan mikä ammattibloggaajien työssä on se oleellinen. Kirjoittamisesta tulee heille työ josta he saavat palkkaa. He saavat yhteistyökumppaneita kovan työn palkkana, yhteistyökumppaneilla on tuotteita joille he haluavat markkinointia. Tämän markkinoinnin hoitaa osittain nämä bloggaajat. Myynti ja markkinointi on kovin kilpailtu ala ja jos et tee työtäsi kunnolla, löytyy siihen aivan varmasti joku joka sen tekee. Bloggaajan on myös laitettava itsensä likoon, oltava huononakin päivänä valmis loistamaan valokuvissa sekä jaksettava juosta tukka putkella tapaamisesta toiseen.
Bloggareita on myös paljon erilaisia, on heitä jotka kirjoittavat harrastukseksi eivätkä halua sen enempää mainoksia sivulleen ja sitten on heitä jotka voivat mainostaa sivuillaan tuotteita jotka itse ovat todenneet hyviksi ja saavat näistä tuotteista ehkä alennusta tai välillä jopa ilmaiseksi tuotteita. Nämähän on siis myös mainittava blogikirjoituksessa, kun tuotetta mainostetaan. Luetuimpien blogien kirjoittajat ovat kaikki tehneet kovan työn päästäkseen sinne kärkijoukkoon, joten heitä tulisi myös arvostaa aivan kuten muitakin työntekijöitä.
Phuuh! Siinä se sitten tuli, pään tyhjennys aggressioista joita tuollaiset ilkeät kirjoittelut aiheuttaa.
Olen myös miettinyt tätä omaa blogiani.
Aloitin kirjoittamisen ihan kokeilumielessä ja tarkoitus oli kertoa hullusta tavoitteesta juosta eka puolimaratoni kesäkuussa 2014. En siis ollut juossut koskaan aiemmin sen enempää kuin koululiikunnassa joskus ennen 90-lukua. Puolimaratoni tuli ja meni, blogi pysyi hengissä sen jälkeenkin.
Kirjoittaminen laajeni enemmän arkeen ja salitreeneihin, ravintoon ja kaikkeen mitä mun elämään kuuluu.
Pakko kyllä myöntää, että aivan liian vähän tulee kirjoitettua ja välillä riittäisi ehkä vähän lyhyemmätkin postaukset.
Jokin aika sitten uusin blogin ulkonäköä, vaihdoin bannerin, uusi taustaväri ja tekstifontit tulivat käyttöön. Omasta mielestäni uudistus oli hyvä, olen tykännyt uudesta ilmeestä. Kertokaa ihmeessä jos mielestänne tulisi parantaa jotain ja mistä haluaisitte kuulla lisää.
Näillä sanoilla ja mietteillä kohti viikonloppua ja flunssan nujerrusta.
Toivottavasti teillä kaikilla on mukava viikonloppu!
you
Eilinen päivä meni siis kotona sohvan pohjalla sekin. Nukuin puoleenpäivään ja olin hereillä muutaman tunnin ja taas nukuin pari tuntia. Illalla jaksoin olla hereillä pari-kolme tuntia, mutta yöunet maittoi taas oikein hyvin. Tämä päivä menee vileä kotona. Kurkkukipu on vielä olemassa, mutta pikkuisen jo hellittää, kuumetta ei tällä hetkellä ole. Ehkä mulla on sen verran rautainen yleiskunto ettei noi pöpöt pääse kunnolla kimppuun. :D
Huomiseen mennessä pitäisi tervehtyä, koska illalla olisi Logomossa Apulannan keikka ja sitä ei halua missata! Olin ovela kun ostin miehelle synttärilahjaksi kaksi lippua. Sanoin kyllä ensin, että saa ottaa jonkun kaverin mukaan, mutta mä pääsenkin nyt sitten itse mukaan. Ihan kiva.
 |
| Tässä tämän päivän tuntemuksia.. |
Olen tässä kotona makoillessani miettinyt paljon tätä blogin kirjoittamista ja lukenut muiden blogeja, vanhoja tuttuja ja myös uusiin olen tutustunut.
Eilen sain taas lukea yhden tutun bloggaajan saamasta negatiivisesta palautteesta, tai oikeastaan palaute ei ollut mennyt hänelle suoraan, vaan keskustelupalstalla oli keskusteltu siitä, kun bloggaaja vaihtaa sivustoa jossa kirjoittelee. Oli spekuloitu sitä miksi hän vaihtaa sivustoa, onko kyseessä ehkä raha tai onko hänet potkittu pois nykyiseltä sivustolta, koska ei ole tarpeeksi lukijoita. Siellä oli myös kommentteja siitä miten bloggaaja on muuttunut alkuajoista, no eiköhän me kaikki muututa. Ja se, että henkilön hymy olisi nykyään väkinäistä eikä luonnollista kuten alkuaikoina. No sitäkään en allekirjoittaisi. Puhuttiin ahneudesta, kirjoitusvirheistä, ihmeteltiin fitnessbuumia ja vaikka mitä. Itse ihmettelen suuresti miksi jotkut viitsivät lukea blogia josta ilmeisestikään eivät pidä. Tai miksi lukevat blogeja jos toisen onnistuminen siten, että saa bloggaamisesta itselleen ansiotyön, aiheuttaa suunnatonta kateellisuutta? Nämä kommentoijat eivät ilmeisesti ymmärrä ollenkaan mikä ammattibloggaajien työssä on se oleellinen. Kirjoittamisesta tulee heille työ josta he saavat palkkaa. He saavat yhteistyökumppaneita kovan työn palkkana, yhteistyökumppaneilla on tuotteita joille he haluavat markkinointia. Tämän markkinoinnin hoitaa osittain nämä bloggaajat. Myynti ja markkinointi on kovin kilpailtu ala ja jos et tee työtäsi kunnolla, löytyy siihen aivan varmasti joku joka sen tekee. Bloggaajan on myös laitettava itsensä likoon, oltava huononakin päivänä valmis loistamaan valokuvissa sekä jaksettava juosta tukka putkella tapaamisesta toiseen.
Bloggareita on myös paljon erilaisia, on heitä jotka kirjoittavat harrastukseksi eivätkä halua sen enempää mainoksia sivulleen ja sitten on heitä jotka voivat mainostaa sivuillaan tuotteita jotka itse ovat todenneet hyviksi ja saavat näistä tuotteista ehkä alennusta tai välillä jopa ilmaiseksi tuotteita. Nämähän on siis myös mainittava blogikirjoituksessa, kun tuotetta mainostetaan. Luetuimpien blogien kirjoittajat ovat kaikki tehneet kovan työn päästäkseen sinne kärkijoukkoon, joten heitä tulisi myös arvostaa aivan kuten muitakin työntekijöitä.
Phuuh! Siinä se sitten tuli, pään tyhjennys aggressioista joita tuollaiset ilkeät kirjoittelut aiheuttaa.
Olen myös miettinyt tätä omaa blogiani.
Aloitin kirjoittamisen ihan kokeilumielessä ja tarkoitus oli kertoa hullusta tavoitteesta juosta eka puolimaratoni kesäkuussa 2014. En siis ollut juossut koskaan aiemmin sen enempää kuin koululiikunnassa joskus ennen 90-lukua. Puolimaratoni tuli ja meni, blogi pysyi hengissä sen jälkeenkin.
Kirjoittaminen laajeni enemmän arkeen ja salitreeneihin, ravintoon ja kaikkeen mitä mun elämään kuuluu.
Pakko kyllä myöntää, että aivan liian vähän tulee kirjoitettua ja välillä riittäisi ehkä vähän lyhyemmätkin postaukset.
Jokin aika sitten uusin blogin ulkonäköä, vaihdoin bannerin, uusi taustaväri ja tekstifontit tulivat käyttöön. Omasta mielestäni uudistus oli hyvä, olen tykännyt uudesta ilmeestä. Kertokaa ihmeessä jos mielestänne tulisi parantaa jotain ja mistä haluaisitte kuulla lisää.
Näillä sanoilla ja mietteillä kohti viikonloppua ja flunssan nujerrusta.
Toivottavasti teillä kaikilla on mukava viikonloppu!
you
have
not
failed
until
you
quit
trying
Kommentit
Lähetä kommentti