sunnuntai 30. huhtikuuta 2017

Huhtikuun movet

Suunto Movescount kertoo ajantasaista tietoa liikkumisesta koko ajan ja pääset milloin tahansa katsomaan liikkumiseen käytetyn ajan, kulutetut kilometrit ja kaiken muun tiedon.

Huhtikuu on juuri jätetty taakse ja toukokuu aloitettu, joten nyt on hyvä aika katsoa miten sitä tuli huhtikuussa liikuttua.
Kuukausi oli omalta osaltani hieman rikkonainen, kuten oli myös maaliskuu. Tästä on vain suunta ylöspäin ja eteenpäin :)

Suunto Movescountin kuukausikooste



Huhtikuussa tuli juostua pääsääntöisesti poluilla ja se näkyykin hyvin tuloksissa. Yhteensä polkujuoksua tuli ajallisesti 7:35:00 tuntia ja matkallisesti 44,30 km.
Maantiejuoksua taas tuli harrastettua 4:11:00 tuntia ja kilometrejä kerättyä 24,9.
Työmatkapyöräilyyn sain kulutettua 3:33:00 tuntia ja 59,60 km.
Myös joogassa kävin kerran ja salilla muutamia kertoja.

Yhteensä aikaa juoksuihin ja pyöräilyyn meni 15:20:00 tuntia ja tuona aikana kuljin 128, 7 kilometriä. Se on Turusta Muurlaan ja takaisin.
Eihän tuo mikään huippusuoritus ole, mutta olosuhteisiin nähden saan olla tyytyväinen tuohonkin. Tarkoitus on kuitenkin päästä lisäämään tuohon ainakin 50% lisää kesäkuukausien aikana. Pikkuhiljaa, kun saan itseni kuntoon, alkaa säännöllisempi työmatkapyöräily ja pääsen enemmän mukaan myös Vauhtisammakon treeneihin. Niistä niitä kilometrejä kertyy mukavasti viikonloppujen polkulenkkien lisäksi.

Movescountiin lataan myös näitä juostuja reittejä, jotta muutkin voivat niitä hyödyntää ja löytyy sieltä yksi suunniteltu pidempi pyörälenkkikin.


(Movescountista mut löytää nimellä TANJAH74)

lauantai 29. huhtikuuta 2017

Kompressiosta apua palautumiseen

Onko treenivaatteiden oltava tietynlaisia? Tarvitseeko olla tiukat trikoot vai riittääkö verkkarit?
Pitääkö olla kompressiota vai riittääkö normaalit vaatteet?

Mielipideasioita, joista ei voi kiistellä, mutta ajattelin kuitenkin esittää omat ajatukset aiheesta :)

Alkuun, kun aloin käymään salilla niin en ajatellut sen enempää, kuin että vaatteiden pitää olla hyvin istuvat eikä ne saa hangata tai olla väärää materiaalia. Salilla ja juostessa tulee auttamatta hiki, jolloin materiaalin tulee olla hengittävä ja mielellään kosteutta iholta poistava.
Juoksuharrastuksen alkuaikoina juoksin marketista muutama vuosi aiemmin ostetuilla tossuilla ja verkkareissa. Jonkin ajan kuluttua oli pakko ostaa uudet tossut, nekin vääränlaiset, kun en tiennyt miten valita oikeat. Verkkarit vaihtui trikoisiin myös jossain vaiheessa, kun verkkarit vaan tuntui niin hankalilta ja painavilta.

Gococo-kompressiosukat


Jossain vaiheessa tuli katseltua myös kompressiotrikoita ja sukkia. Mietin, että miksi niitä tarvitsisi. Onko niistä hyötyä niinkuin luvataan?
Lopulta ostin ekat kompressiosukat ja aloin käyttämään niitä juostessa. Sain huomata, että jalat ei menneet hapoille ihan yhtä nopeasti kuin aiemmin ja penikkakivutkin helpottivat. No ei pelkkien kompressiosukkien osto varmaan siihen ollut pääsyy, vaan myös lihashuollon aloittaminen säännöllisenä.
Siitä lähtien, kun ensimmäiset kompressiosukat ostin, olen käyttänyt sellaisia juoksussa myös kesällä. Juoksuharrastuksen myös toki myös pohkeet on kasvaneet ja olen joutunut luopumaan ensimmäisistä sukista, koska ne on liian tiukat ja pohkeet menee pökkelöksi. Olen testannut monien valmistajien kompressiosukkia ja myös trikoita ja onhan niissä eroja. Se mikä sopii yhdelle ei välttämättä sovi toiselle, mutta kokeilemalla se selviää.

Sain jokin aika sitten yhteistyön kautta itselleni testiin kompressiosukat Tukisukat Shopista. Heiltä löytyy perinteisiä tukisukkia, mutta myös urheiluun tarkoitettuja kompressiosukkia. Nyt olen muutaman kerran saanut testata uusia sukkia salilla ja juoksulenkillä ja ne olivat jalassa myös Pääsiäisen pitkällä polkulenkillä. Ensituntuma on todella mukava. Ei liikaa puristusta, mutta silti tarpeeksi. Materiaali on ihanan pehmeän tuntuinen ja vaikuttaa hyvin hengittävältä.



Omani ovat nämä ihanan pirteän oranssit Gococon kompressiosukat, mutta muitakin värivaihtoehtoja löytyy :) Tuo oranssi sopii hyvin tämän vuoden HCR:n kisapaitaan, joka sekin on oranssi. Ihanan energinen ja pirteä väri mun mielestä.
Tukisukat Shopin sivuilla kompressiosukkia mainostetaan sukkina, jotka edistävät jalkojen verenkiertoa ja nopeuttavat lymfakiertoa urheilusuorituksen aikana ja sen jälkeen.
Heiltä löytyy näiden polvipituisten sukkien lisäksi myös lyhytvartisia sukkia ja kompressiosäärystimiäkin.

Kompressiotuotteiden lisäksi heillä on valikoimissaan paljon muita kiinnostavia tuotteita, kuten muokkaavia alusvaatteita, värikkäitä ja hieman erikoisempiakin tukisukkia, hygienia- ja ihonhoitotuotteita. Käyttehän tutustumassa!


(Yhteistyössä tukisukat-shop)

torstai 27. huhtikuuta 2017

Maantieltä poluille

Parin kuukauden kuluttua on kulunut 3 vuotta ensimmäisestä puolimaratonistani, jonka juoksin heti juoksuharrastuksen alkuaikoina noin 3 kuukauden treenin jälkeen.
Sen jälkeen on puolikkaita tullut juostua useampia, kaksi kymppiä ja yksi ja puoli maratonia. Puolikas tulee viime kesän DNF:sta Paavo Nurmi maratonilla, josta olen kertonut aiemmin täällä.  Kolmisen vuotta on siis maantiellä juostu ja kilometrejä on monia. On juostu lyhyempää kovatempoista lenkkiä, kevyempää hitaampaa lenkkiä ja välillä intervallityylisiä vetoja. Olen juossut yksi, kaksin ja porukassa. Suurin osa kilometreistä on varmaankin saavutettu Vauhtisammakon juoksukoulun porukan kanssa. Tylsimpiä lenkkejä on ihan selkeästi olleet yksin juostut pitkät lenkit joiden olisi pitänyt olla hidastempoisia pk-lenkkejä. Ja voin kertoa, että noilla lenkeillä vauhdin pitäminen tarpeeksi hitaana on ollut vaikeinta. Jotenkin se vaan kiihtyy ihan huomaamatta aina.



Viime syksynä kävin ensimmäistä kertaa testaamassa polkujuoksua muutaman kilometrin verran miehen kanssa. Olin aika varautunut polkujuoksun suhteen ensin, mutta niin siinä vaan kävi, että se vei mukanaan täysin. Annoin pikkusormen, mutta se vei koko käden. Polkujuoksussa alati vaihtuvat maisemat  tekevät juoksusta mielekkäämmät kuin pitkin pyöräteitä juossut lenkit. Hiljaisuus ja metsän tuoksu tulevat myös kaupan päällisinä, puhumattakaan pehmeästä juoksualustasta, joka on kropallekin armollisempi kuin asfaltti. Muuten polkujuoksu on rankempi laji kuin maantiejuoksu, koska lukuisat nousut ja laskut vaativat jalkojen ja keskikehon fysiikalta vielä enemmän kuin maantiellä rullailu. Porrastreenit ja mäkivedot kunniaan ;)
On myös pysyttävä skarppina koko ajan ja katse on hyvä pitää aika lähellä jalkoja ainakin alussa. Itse katson suunnilleen parin metrin päähän välillä katsetta nopeasti nostaen, jotta näen millaista polkua ja reittiä on tulossa.


Porrastreeniä

Syksyllä ostin polkujuoksukengät ja alettiin miehen kanssa käydä pidempiä lenkkejä metsässä vähän ennen kuin maa jäätyi ja ensilumi satoi. Liukkaiden kelien tullessa ei enää lähdetty liukkaille kallioille tai pitkospuille. Pari kertaa käytiin talven aikana Ruissalon poluilla juoksemassa, koska siellä maasto oli kuitenkin aika hyvä juosta. Välteltiin pahimpia kallioita.
Nyt kevään tullen on taas polkujuoksukausi avattu ja ostettiin uudet polkujuoksukengät ja juomareput. Nuo uudet kengät on enemmän suunnattu pidemmälle polkulenkille, kun taas ensin ostetut on enemmän lyhyempiä ns sprinttimatkoja varten. Tämä kun olisi kerrottu meille ostovaiheessa syksyllä, olisimme valinneet toiset kengät heti alkuun.
Varusteiden ja maisemien lisäksi polkujuoksu eroaa maantiejuoksusta vauhtien osalta. Koska poluilla voi olla jos jonkinlaista estettä tai hidastetta, kuluu matkaan enemmän aikaa myös. Reitti on usein mäkisempi, kivikkoisempi ja juurakoitakin löytyy poluilta. Muistan jostain lukeneeni, että polkujuoksussa voi arvioida oman juoksuaikansa siten, että lisää maantiellä saman matkan juoksemiseen kulutettuun aikaan noin 40%. Esimerkiksi jos juokset maantiellä 10 km tuntiin, kuluisi siihen poluilla noin 1:24:00. Tämäkin tietysti riippuu hieman juostavasta maastosta, vähemmän mäkinen ja tasaisempi reitti vie huomattavasti vähemmän aikaa kuin Lapin tuntureilla juostut matkat.

Ensimmäinen kosketus polkujuoksuun

Ja vähän varovaisemmin talvella


Meillä on reilun viikon kuluttua edessä molempien ensimmäiset polkujuoksun lappujuoksut ja toinen on heinäkuussa Ylläksellä.
Koska polkujuoksussa kuljetaan pääsääntöisesti metsässä ja keskellä luontoa, on siinä myös omia sääntöjä jotka poikkeavat hieman maantiejuoksusta. Muutamia tärkeitä seikkoja on otettava huomioon ja muistettava, kun lähtee juoksemaan polkujuoksutapahtumassa.

Ensinnäkin polut on kapeita, toisin kuin maantiejuoksussa jossa on yleensä käytössä melkein kokonainen ajokaista. Polkujuoksussa on useimmiten myös huomattavasti pienempi osanottajakiintiö. Vaikka osanottajia on paljon pienempi määrä on juoksijat silti jaettu useampaan lähtöryhmään. Tämä siitä syystä, että päästäisi matkaan mahdollisimman sujuvasti ilman pahoja tönimisiä tai tungosta. Osa lähtee juoksemaan kisa-aikaa tosissaan ja osa on kuntoilupuolelta tullut kokeilemaan omia rajojaan ja olisihan se ikävää jos esimerkiksi itseni kaltaiset ensikertalaiset ja hieman hitaammin juoksevat olisi tien tukkeena nopeammille. Ja voisi siinä aika tungos tulla, jos 1000 juoksijaa lähtisi samaan aikaan kohti sitä kapeaa polkua.
Toivottavaa poluilla juostessa on myös, ettei juosta liian lähellä edessä menevää kaveria. Ei hengitetä niskaan. Edessä menevä kaveri voi hetkenä minä hyvänsä kompastua juurakoihin tai kiveen ja tällöin olet auttamatta selässä. Edellä juokseva voi myös hermostua niskaan hengittämisestä, koska kokee olevansa tiellä, keskittyminen herpaantuu ja kompastuminen on lähempänä. Muista siis turvaväli poluilla juostessa ;)
Jos taas kaveri on huomattavasti hitaampi ja haluat ohi, ilmoita sopivalta huutoetäisyydeltä, että olet lähdössä ohi ja kerro kummalta puolelta aiot ohittaa. Tällöin edessä juokseva osaa ennakoida ohituksesi ja antaa tietä eikä pelästy ohi kiitävää juoksukaveria. Muista myös kiittää kaveria, joka juuri antoi sinulle tietä.

Jos huomaat, että juuri ohittamasi juoksija näyttäisi olevan väsähtänyt tai muuten huonossa kunnossa, varmista että kaikki on ok ennen kuin jatkat matkaasi. Jos kaveri tarvitsee apua, jää auttamaan. Polkujuoksussa toista ei saa jättää oman onnensa nojaan vaan kuuluu jokaisen velvollisuuksiin jäädä auttamaan apua tarvitsevaa. Auttaminen on tärkeämpää kuin oma loppuaika.

Muista auttaa kaveria ;)


Sitten se omasta mielestäni yksi tärkeimmistä.
Koska nyt ei olla maantiellä jossa lakaisukone saisi puhdistettua jäljet niin muistetaan ne roskat. Jos polkujuoksussa on mukana urheilugeelejä tms niin katso, että hoidat omat roskasi roskikseen, ei luontoon! Pidemmillä maantiejuoksuilla on yleensä juomapisteiden ympärillä maassa sadoittain tyhjiä juomamukeja ja tyhjiä geelipakkauksia maassa. Yleensä toimitsijat hoitavat nämä roskikseen ja onkin ihan sallittua heittää ne maahan jos et pääse roskiksen läheltä juoksemaan. Muistan vielä miten kauhistelin tätä ensimmäisellä puolimaratonilla. Juoksin itse roskisten ohi väkisin :D
Metsässä ei kuitenkaan kukaan kulje poimimassa roskia juoksijoiden perässä, joten ne on ihan itse hoidettava sinne minne ne kuuluvat. Juomareput onkin suosittuja polkujuoksussa juuri sen takia, että tällöin ei noita juomamukeja edes tarvitse ja roskatkin saa repun taskuun. Itse ajattelin ottaa Bodomille oman Salomonin juoksuliivini, jossa on kaksi pehmeää puolen litran juomapulloa ja taskut sopivasti molemmin puolin kylkien kohdalla.

Sekä Bodom Trail, että kesän Nuts Ylläs juoksut juostaan molemmat kansallispuistoalueilla, joissa on erittäin tärkeää kunnioittaa luontoa ja kisoissa tulee toimia sen mukaisesti, jotta meillä on jatkossakin mahdollisuus juosta näissä maisemissa.


keskiviikko 26. huhtikuuta 2017

Juoksukenkiä testaamassa

Uusia juoksukenkiä tarvitsee tiuhaan tahtiin, kun juoksee paljon. Usein tulee käveltyä kaupassa suoraan sen vanhan tutun brändin ja mallin luo. Itselle vieraan brändin ja mallin ostaminen on aina riskialtista, koska vaikka se kaupassa tuntuu kuinka hyvältä jalassa, et koskaan tiedä miltä se tuntuu juostessa. Näin ainakin olen itse kokenut tämän.
Juoksuharrastusta kolme vuotta sitten aloittaessani en tiennyt juoksusta mitään ja vielä vähemmän siitä millaiset kengät olisivat hyvät. Ensimmäiset kengät valitsin hinnan ja värin perusteella. Virhe. Niillä juoksin pari kuukautta ja jopa ekan puolikkaan, mutta penikat kipeytyivät niin paljon, etten pystynyt juoksemaan. Piti ostaa uudet. Yritin kokeilla niitä kaupassa parhaani mukaan, mutta olin vieläkin liian noviisi. Tossu sopi hyvin jalkaan ja oli ihan mukava juostessa uutena, mutta jo muutaman kuukauden juoksemisen jälkeen ne tuntuivat liian suurilta, leveiltä.

Tässä ihan ensimmäiset juoksukengät, Puman joku malli

Sekä niiden seuraajat, Nike Zoom Fly:t

Kyselin hieman juoksukoululaisilta ja ohjaajilta millaiset kengät voisivat olla minulle hyvät. Ehdotuksia tuli erilaisia, melkein kaikkien mielestä se oma suosikki oli paras. Niin tietysti. Ei kai kukaan huonolla kengällä juoksisikaan. Jotenkin päädyin testaamaan Adidaksen Adios Boosteja ja ensimmäisenä hämmästyin sitä miten kevyet ne oli jalassa. Niistä tuli omat suosikkikengät ja niillä juostiin koko ajan. En omistanut toisia kenkiä.
Jossain vaiheessa nämä Adiokset alkoivat olla loppuun kulutetut ja välillä ne tuntuivat ehkä myös hieman ahtailta. Oli aika ostaa uudet niiden tilalle.
Tulin testanneeksi Adidaksen Boston Boostia. Ne tuntuivat melkeinpä vielä paremmalta jalassa kuin Adiokset ja päädyin ostamaan Bostonit ja puoli kokoa suuremmat kuin nuo edeltäjät.

Adidas Adios Boost

Adidas Boston Boost


Kengät lähdössä Tallinnaan puolimaratonille


Jossain vaiheessa juoksumatkat alkoi pidentyä hieman, koska suunnitteilla oli juosta maratoni. Tällöin sain suosituksen ostaa toiset juoksukengät pidempiä kevyitä lenkkejä varten. Ostin yhdet Adidaksen kengät, koska olin aiemmin todennut merkin mallit hyviksi ja koska ne oli suhteellisen edullisetkin. Virhe taas. Ne eivät istuneet jalkaani sitten ollenkaan. En saanut askellusta kulkemaan niillä ja ne tuntuivat kömpelöiltä. Ne jäivät käyttämättä tai sitten käytin niitä koiran kanssa liikkuessa. Piti löytää niille korvaaja. Kävin testaamassa varmaan kymmentä paria, kunnes lopulta testasin jalkaan New Balancen Vazeen jotain mallia, niitä missä on olympiarenkaat. Ilmeisesti Suomen Olympiajoukkueen käyttämä kenkä myös. Se sopi jalkaan hyvin. Kenkä oli leveämpi lestiltään kuin Adidas, mutta oli juuri oikea kenkä itselleni pitkiä lenkkejä varten ja varsinkin kesäkuumalla, kun jalka turpoaa normaalia enemmän, oli leveästä lestistä hyötyä. Kenkä myös rullasi hyvin ja oli kevyt.
Niillä on tullut juostua monia lenkkejä ja paljon kilometrejä.


New Balance Vazee


Toiset suosikkini Adidaksen Boston Boostit tulivat viime syksynä Tallinnan maratonin jälkeen tiensä päähän. Niissä on vaimennus päässyt huononemaan ja sen tuntee hyvin juostessa. Ostin syksyllä uudet juoksukengät ja arvoin Bostoneiden ja Adioksien välillä kauan ja lopulta väri ratkaisi. Halusin ostaa kengät silloin heti ja Bostoneista oli tarjolla vain ihan vaaleanpunainen kenkä, ei pinkki vaan haalea vaaleanpunainen. Adioksista taas oli liila kenkä, joka miellytti silmääni enemmän kuin vaaleanpunainen, joten ostin Adiokset.

Ylemmät Bostonit ja alemmat Adiokset


Nyt on tullut hetki, kun pitäisi pikkuhiljaa löytää Adioksien rinnalle myös toiset nopeat ja mahdollisesti kisakengät. Olen kuullut, että olisi hyvä välillä vaihtaa kenkää, jotta toinen kenkä palautuu juoksusta paremmin ja tietysti myös oman jalan kannalta olisi hyvä olla pari eri vaihtoehtoa.
Huhtikuun alussa Vauhtisammakolla oli juoksumessut ja pääsin tuolloin testaamaan New Balancen ja Hoka One Onen juoksukenkiä jalkaan ja New Balancen Fresh Foamin yksi malli tuntui todella hyvältä. Tuolloin myös Hokan Clayton 2 oli erittäin hyvän tuntuinen jalassa. En kuitenkaan päässyt testaamaan kenkiä juostessa tuolloin, koska olin flunssassa ja olin saanut lääkäriltä totaalisen juoksukiellon.

Hoka One One Clayton 2

Hoka One One Clifton 3


Sain kuitenkin uuden mahdollisuuden testata Hokan kenkiä viime viikon torstaina Vauhtisammakon treeneissä, kun samalla kertaa oli Hoka One Onen edustaja kenkien kanssa paikalla.
Ensimmäisenä vedin jalkaan aiemmin hyväksi toteamani Clayton 2:t, mutta yllätyin. Ne eivät tuntuneetkaan juostessa yhtä hyviltä, kuin olin viimeksi ajatellut. Niissä oli joku koroke jalan holvikaaren kohdalla, joka itselläni painoi holvikaarta liikaa ja ajattelin, että pidemmillä matkoilla se alkaisi hangata ikävästi. Muutama juoksukaveri kuitenkin ihastui kenkään täysin ja taisi joku jopa jo käydä ostamassakin sellaiset.
Seuraavaksi vedin jalkaan Clifton 3:t, jotka edellisellä kerralla olivat tuntuneet liian kapeilta lestiltään. Yllätyin taas. Ne tuntuivat todella hyviltä jalassa. Vielä testijuoksun jälkeenkin olin sitä mieltä, että ne olisivat hyvä valinta, kun seuraavan kerran olen ostamassa pidemmän matkan kenkää.
Ja vaikka kenkä on aika massiivisen näköinen, painaa se kuitenkin vain 215 grammaa,  vertailuna Adidaksen Boston Boost, joka on huomattavasti siromman näköinen ja painaa 218 grammaa. Paino tietysti hieman riippuu kengän koosta, mutta nämä painot taisivat olla 42 kokoiselle kengälle.

Miten mahtavaa olisikaan jos aina juoksukenkiä ostaessasi voisit käydä testilenkillä ja näin saisit tuntumaa kenkään kunnolla?
Seuraa Vauhtisammakon Facebook-sivua, niin saat vinkkiä tällaisista tilaisuuksista ainakin Turussa, Helsingissä ja Tampereella.